
Kuningatar ei kokemäkeläiseen käsittelyyn ainakaan kuollut ja samana vuonna Tuomas matkusti toisenkin kerran Ruotsiin. Toinen potilaansa oli jalosukuinen Anders Sigfridsson Rålamb.
Tuomas-nimisiä isäntiä on parissakin Säpilän talossa 1500-luvun lopulla, joten mikään suku ei häntä näillä tiedoilla pysty omimaan vaan me kokemäkeläiset voimme jakaa hänet paikallisylpeytenä. Kyllä Kokemäjelt saa, vaikka kuningattaren parantajan!
Suomalaisen lääketieteen historiaa en ole tarkistanut, mutta pahoin pelkään, että siinä on arvostettu Tuomasta korkeammalle seuraavan vuosisadan professorit, jotka sekoittelivat lääkkeeksi hevosen lantaa sopiviksi katsomiinsa liemiin. Kun kenelläkään ei ollut modernia osaamista, miksi vain kansanparantajat ovat taikaukkoja?
Lähde: J. W. Ruuth: Åbo stads historia under medeltiden och 1500-talet. 1909-1923. Neljäs vihko, s. 144, jonka lähteinä KA 1370:2v & KA 2326:15
Kuva: Wikipedia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti