keskiviikko 10. elokuuta 2011

Kun Ruotsin lääketieteen keskus oli Kokemäellä

Kun Katarina Jagellonica sairastui vuonna 1580, kuka kutsuttiin apuun? Kuningatar kärsii, parasta apua pitää saada. Lähetetäänkö sanaa yliopistokoulutetuille lääkäreille Eurooppaan? Uppsalan miehille? Ehei. Paikalle kutsutaan Kokemäen Säpilästä Tuomas. Tomppa ei edustanut etäparannuskoulukuntaa ja matkusti näin Turun linnan kautta Tukholmaan asti. Päässyt näkemään jonkun hirsimökkiä ihmeellisemmän rakennuksen tai toisenkin.

Kuningatar ei kokemäkeläiseen käsittelyyn ainakaan kuollut ja samana vuonna Tuomas matkusti toisenkin kerran Ruotsiin. Toinen potilaansa oli jalosukuinen Anders Sigfridsson Rålamb.

Tuomas-nimisiä isäntiä on parissakin Säpilän talossa 1500-luvun lopulla, joten mikään suku ei häntä näillä tiedoilla pysty omimaan vaan me kokemäkeläiset voimme jakaa hänet paikallisylpeytenä. Kyllä Kokemäjelt saa, vaikka kuningattaren parantajan!

Suomalaisen lääketieteen historiaa en ole tarkistanut, mutta pahoin pelkään, että siinä on arvostettu Tuomasta korkeammalle seuraavan vuosisadan professorit, jotka sekoittelivat lääkkeeksi hevosen lantaa sopiviksi katsomiinsa liemiin. Kun kenelläkään ei ollut modernia osaamista, miksi vain kansanparantajat ovat taikaukkoja?

Lähde: J. W. Ruuth: Åbo stads historia under medeltiden och 1500-talet. 1909-1923. Neljäs vihko, s. 144, jonka lähteinä KA 1370:2v & KA 2326:15
Kuva: Wikipedia

Ei kommentteja: