SSS:n kirjastonhoitaja herätti ystävällisellä huomautuksellaan SukuForumilla minut tajuamaan, että SSS:n kirjasto oli viime viikolla vielä auki. Vihdoinkin minulla oli sopiva väli juosta sinne ja tutustua toukokuun lopussa ilmestyneeseen Henrik Impolan kirjaan Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet. (SSS:n julkaisuja 59). Ihan vaan tarkistamaan, jos Olof Ångerman siinä vilahtaisi...
Eikä vain vilahtanut, hänestä oli henkilöartikkeli! Heti ensimmäisenä sanana tosin ofrälse eli selvisi, että nimestään huolimatta kirja kattaa myös joitakin aatelittomia. (Olofin vieressä Paavali Juusten, aateloitu, mutta ei ratsupalvelusta.) Pääosa Impolan Olofin kohdalla käyttämistä lähteistä oli (huh!) tuttuja, mutta hän oli tehnyt hieman toisenlaisia päätelmiä kuin minä. Heti otsikosta alkaen: Olof Ångerman till Dönsby. Moista signeerausta tai fraasia en ole nähnyt missään dokumentissa ja se, että (todennäköinen) vaimo omisti tilasta sisaruusosan tuskin tekee siitä Olofin kotikartanoa?
Kerstinin sanotaan olevan "av adliga Dönsbysläkten", vaikka Karjaan historioiden huolellisella luvulla voi päätyä toiseen lopputulokseen. "Hade i förläning mot rusttjänst två hemman i Starböle och Sjösäng i Pojo..." Kuullostaa minusta siltä kuin Olofilla olisi pelkkä läänitys. Kuitenkin hän hallitsi Sjösängiä (Olofin aikana yksinäistila) jo ennen verovapautta. Mutta ehkä muutan mieleni näistä yksityiskohdista ennenkuin minun Olofini päätyy painokoneeseen.
Impolan kirjasta irtosi detaljeja myös toiseen rakkaaseen aiheeseen eli Uskelan Pahkvuoreen. Sivulla 44 esitellään "Hustru Anna till Pahkavuori". Lainaan tekstistä selvyyden vuoksi muutaman peräkkäisen lauseen. "I varje fall ärvde hustru Anna efter sina föräldrar ett frälsehemman i Pahkavuori som var hennes sätesgård och ett hemman i Kaukelma, båda i Uskela socken. Dessa gods var ett arv från hennes morfar, underlagmannen i Söderfinne lagsaga Jöns Spåre. Nämnd 1567 i adelns tennuppköpslängd som självständig frälseägare. Levde 1601."
Annan mies Eskil Krämer löytyy sivulta 122. Heidän yhteisiä lapsiaan tunnetaan kaksi, jotka molemmat omistivat Pahkavuorta. Poika Hans Eskilisson vuonna 1600 (kun äiti edelleen elossa!?) ja tytär Kerstin, jolla ensin aviomies Sven Bertilsson ja sitten ratsumestari Jakob Hansson (Silfverpatron). Loppuviite sivulla 389 kertoo, että Pahkavuori oli Kerstinillä vielä vuonna 1618.
Ei aivan detaljitasolla täsmää viimekeväiseen koosteeseeni, jossa Kerstin on kuollut 1614 ja hänen miehensä merkitty hallitsijaksi vielä 1622. Mutta ei liian kaukana. Kunpa keksisin, missä on asiakirja päiväyksellä 14.10.1651... Vai onko siihen vain viitattu myöhemmin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti