Sitten keskiaikamarkkinoille, jotka eivät vielä olleet virallisesti alkaneet. Kurvasin Neulakossa mainostettuun telttaan ja vaihdoin pari sanaa ilmeisesti Elinan itsensä kanssa.
Markkinoiden alkaessa istuin raatihuoneen yläkerrassa seminaarissa Elämää tuomiokirkon varjossa. Suvianna Seppälä aloitti piispan taloudellisesta asemasta keskiajalla. Hän onnistui henkilöimään juttunsa niin, että vasta loppupuolella kirjoitin muistiinpanoihini varovasti: "piispan hallinta" = kirkon omistus.Janne Harjula kertoi Koroisten niemen kirjallisesta elämästä kertovista löydöistä. Aikanaan paikalla käydessäni jäin hieman skeptiseksi rakennusten luonteesta, joten aihe oli mielenkiintoinen. Mielenkiintoista olisi ollut muukin tarjoama, mutta mieltäni alkoi kaivertaa Logomo. Kokosin kamppeeni ja siirryin joen toiselle (vai tälle?) puolelle. (Seminaarin koko annista löytyy asiallinen referaatti på svenska Eva Ahl-Wariksen blogista. Huomasin salissa myös Sveaborg-projektin Juha-Matti Granqvistin ja maltan tuskin odottaa aasinsiltaansa...)
Logomon Tuli on irti! -näyttelystä voisin motkottaa pitkän pätkän, mutta keskityn vaihteeksi positiiviseen: Turku palaa -multimedia toimi, Tiirikkala-katu toimi ja sain kipinöitä aikaan tulusraudalla.
Logomon Liekehtivä keskiaika -iltapäivän aloitti Tom Linkinen. Hän mainitsi sanan kulttuurihistoria, aivoni lukkiutuivat ja puolesta tunnista pääsi läpi vain se, että roviolla ei poltettu keskiajalla sodomiitteja eikä noitia ja vanhoja kuvia rangaistuksista on käytetty nykymediassa väärissä yhteyksissä.
Hannele Klemettilä kertoi tulen symbolimerkityksistä sekä keskiajan oikeuskäytännöistä. Tulikokeen mainittuaan en malttanut olla tauolla kysymättä taannoisesta oikeushistoriapulauksesta mieleen jäänyttä kysymystä: kuinka laajasti/tavanomaisesti kokeita käytettiin. Klemettilän vastauksesta jäi mielikuva, ettei tästä ole tarkkaa tietoa.
Viimeinen puhuja oli Marko Nenonen, jonka magia-aihe palautti mieleeni kevään kansanusko-luennot sekä Nenosen omat esseet (joista tänne lyhyesti kirjoitin). Kysymys kristinuskon vaikutuksen erottelusta kansanuskosta vaikuttaa perin problemaattiselta. Nenonen nimittäin sanoi (jos oikein ymmärsin), että "sanan mahti" tulee alunperin raamatullisesta perinteestä. Matkalla linja-autoasemalle keksin mielestäni uskottavan vastaesimerkin. Pitänee taas lainata kirjastosta pari kirjaa.
2 kommenttia:
Hei!
Olen uusi lukija blogissasi ja uskaltaudun nyt kommentoimaan ensi kertaa.
Tuo "sanan mahti" kiinnostaa minua kovastikin, sillä kirjoitan 1200-luvun Suomeen sijoittuvaa romaanikäsikirjoitusta ja siinä käsittelen muinaisuskon ja kristinuskon kohtaamista erään parantajan kautta.
Hiukan ihmettelen tuota Nenosen väitettä, jonka kuulin nyt ensimmäisen kerran. Toki joka lähdeteoksessa kerrotaan, että muistiinmerkityissä parannusriiteissä ja niiden syntysanoissa on jo selvästi kristinuskon vaikutusta, mutta silti olen jäänyt siihen ymmärrykseen, että itse voimasanojen käyttö ja usko sanan mahtiin periytyy jo ajalta ennen kristinuskoa. Olenkohan ymmärtänyt lukemani sitten aivan väärin? Hmm.
Kiitos kommentista! Pyörittelin tuota sanan mahtia vielä mielessäni ja tulin siihen ajatukseen, että taisin irrottaa sen kontekstista. Joka oli keskiajan magia, erityisesti astrologia ja alkemia. Joihin varmaankin enemmän vaikutusta Raamatun tulkinnallisilla perinteillä kuin yleisemmällä kansanuskon ominaisuuksilla.
Lähetä kommentti