Kirjaston uutuusluettelosta osui silmiini Kari Selénin Madame. Minna Craucherin levoton elämä. (Uudistettu versio vuonna 1991 julkaistusta painoksesta.) Kirjasta tuli mieleen oma Tavarantasaajani, oli esitetty jokseenkin kronologisesti tapahtumia perustelematta miksi Minna Craucher oli merkittävä henkilö. Ja lopussa selvisi, ettei niin kovin merkittävä ollutkaan. Mutta mielenkiintoinen.
Fiktion puolella tartuin Tuula Levon romaaniin Neiti Soldan, joka kuvasi Juhani Ahon perhe-elämää. Ilmiselvästi lähteisiin, m.m. kirjeisiin nojautuen. Arvostan Ahoa kirjailijana, joten mielelläni en lukenut yksityiselämän heikkouksista. Luin toki loppuun, kirja oli hyvä. (Tosin haluan huomauttaa, että Armfeltintie ei ole Kaivopuistossa!) HS:n arvostelu löytyi vielä verkkosivuiltaan.
Arvi Arjatsalon Siperian kutsu oli täydentävä kertauskurssi Matias Castrenin retkiin, joihin tutustuin tammikuussa sarjakuvan muodossa. Ehkä pitää joku päivä tarttua Castrenin omiinkin teksteihin matkoista, mutta Arjatsalo tarjosi - samoin kuin sarjakuva - episodien kautta elävää kuvausta. Mutta tuskin löytyy tekstiä, jonka kautta ymmärtäisin, mikä ajaa keuhkotautisen miehen Siperian jäisille aroille.
Tuure Vierroksen Majesteettirikos on katsaus Anders Chydeniuksen elämään. Sisälsi tarpeeksi herättääkseen kiinnostusta mieheen, mutta toisaalta oli selvää, että paremmilla pohjatiedoilla 1700-luvun politiikasta olisin ymmärtänyt sisällöstä huomattavasti enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti