Vuoden 1590 paikkeilla kävi Turussa strassburgilainen Johan David Wunderer. Hänen muistiinpanojensa mukaan kaupungin kaikki talot olivat puisia. Turun sima oli oivaa juotavaa. Hän kuvaa sen tekemisen, joka lähtee liikkeelle 10 mitasta hunajaa ja 60 mitasta vettä.
Samoihin aikoihin kuljetettiin Suomen rannikolla ruotsalaisten vankina miestä nimeltä Erich Lassota. Kastelholman linnassa hän toteaa pidettävän suurta siipikarjaa, joutsenia, hanhia, ankkoja, metsoja ja teeriä, jotka kareilla munivat ja hautovat poikasiaan.
Turussa poikkesi vuonna 1592 Augustinus v. Moersberg, jonka mukaan kaupungin ympäristö oli avonainen ja miellyttävä. Seudulle antoivat hauskan muodon ympäristön neljäsataa tuulimyllyä.
Hollantilainen Andries van Wouw ja englantilainen Henry Buddel kulkivat Suomen kautta vuonna 1616. Viipurin he totesivat olevan ainoa muurein varustettu kaupunki Suomessa. Sinne he saapuivat 18.2. ja saivat kestitystä linnanpäällikkö Arvid Wildemanin rouvalta Anna Björnramilta. Kaikki ruuat tarjottiin hopeisilla astioilla ja vieraita huvitti kääpiö. Länteenpäin matkatessaan miehet saivat yösijan tavallisesti nimismiesten luota, toisinaan aatelisten kotona. Talonpoikia ulkomaalaiset pitivät likaisina, mutta havaitsivat puuastiat y.m. hyvin pestyiksi. Parhaimpana saamanaan ruokana pidettiin "makeassa maidossa keitettyjä kaloja, joiden seassa oli leikattuja nauriita".
Turkuun saavuttiin 10.3. Turun linna oli äskettäin palanut, mutta sitä rakennettiin uudestaan. Neljättä sataa puusta rakennettua tuulimyllyä oli edelleen kaupunkia ympäröivillä kukkuloilla ja v. Moersbergin vierailun jälkeen (?) kaupunkiin oli rakennettu kivitalojakin.
Talvella 1653 Suomeen tuli Uumajasta Merenkurkun poikki 17-vuotias ranskalainen diplomaatti Loius Henri de Lomenie, joka oli Briennen kreivi. Hänen saunahavaintojaan kirjasin tänne jo aiemmin. Ruuasta hän on laittanut muistiin, että asukkaitten ainoana ravintona on "vedessä keitettytyt leseet, joihin on vuodatettu joku maitotilkka".
Lähteenä G. Rein: Suomi ja suomalaiset ulkomaan kirjallisuudessa 1500-luvulla ja 1600-luvun alkupuoliskolla. Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk H. 68, N:o 2. 1909
1 kommentti:
Tuulimyllyt olivat minulle aivan uusi tieto! En ole koskaan edes tauluissa nähnyt Turun tuulimyllyjä.
Mukavaa tietoa vanhasta kotikaupungistani. Kiitos.
Lähetä kommentti