Lauantaina ilmestyneessä Helsingin Sanomien Kuukausiliittessä oli reportaasi ruisviljelykokeilusta. Oli tehty kaski, karhittu, kylvetty, leikattu sirpillä, lyöty seinään, jauhettu ja leivottu. Peltoalaa 30 kertaa 30 metriä eli noin viidesosa tynnyrinalaa.
Juttu oli mielenkiintoinen, mutta työnteon makua en löytänyt. Kirjoittaja Malmberg toteaa useimmissa vaiheissa Suomen maatalousmuseo Sarkan johtajan tekevän työt.
(Opin, että riihen käyttö onkin suomalainen erikoisuus. Mikä vastaa Tallinan ulkomuseossa heränneeseen kysymykseen riihien sijainnista: ei välttämättä missään.)
Malmberg on kiinnostunut pellosta saatavan viljan ja leivän määrästä. Testipeltoon kylvettiin 10 kiloa siementä. Huonot sääolosuhteet vaikuttivat niin, että satoa saatiin vain 15 kiloa eli 5 kiloa varsinaista ylijäämää, kun seuraavana vuonna on taas kylvettävä. (Tätä Malmberg ei ota huomioon laskelmissaan.) Artikkelin kokeilussa leipää leivottiin 6 kilosta jauhoja. Siitä saatiin 24 350 gramman leipää eli 8,4 kiloa yhteensä.
Useimmilla Kokemäenkartanon torppareilla oli vuonna 1834 peltoa noin 9 tynnyrinalaa. Kartanon pellot olivat vuoroviljelyssä ja torpallakin ehkä vain puolet vuosittain hyötykäytössä. Olettamalla tämän, syysrukiin viljelyn, huonon sään ja kokemattomat viljelijät: 123 kiloa satoviljaa. Siitä ei olisi jäänyt kovin suurta puuro- eikä leipäannosta per suu ja päivä.
***
Saman lehden ruoka-artikkeli on otsikoitu Syksyn satoa. Vivi-Ann Sjögren kirjoittaa: ”Pääsemmeköhän me koskaan niin lähelle meissä elävää alkuihmistä kuin syksyllä? Silloin herää keräilyvietti, niin, nimenomaan vietti, joka saa meidät kokoamaan talvivarastoja.”... ”Antakaa meidän tuntea korjanneemme talteen sen, mikä on ympärillämme, itseämme ja ympärillämme olevia varten, antakaa meidän tuntea tyydytystä!
1 kommentti:
Jyväluku 1,5 - siis se "tuottokerroin" - on luokattoman huono. Luvun piti käsittääkseni olla noin 5, jotta viljelijäperhe säilyi hengissä. Hyvänä vuonna satoa tuli yli tonni hehtaarilta, eli puolikkaan jääkiekkokaukalon kokoisen pläntin tuotto olisi pitänyt olla lähes sata kiloa.
Tosin kaskeajaperhe olisi lopettanut peurojen kestit lyhyeen ja pannut ne puolestaan pataan.
Lähetä kommentti