Kokemäenkartanon päärakennus, purettu 1907. (Kuvattu Kokemäen maatalousmuseon pienoismallista ja käsitelty kuvankäsittelyohjelmalla.)1. Viime viikolla ehdin, taivaan kiitos, käydä kansanrunousarkistossa. Löytyi Knorring-tarinoita ja pari torpparijuttuakin.
2. Turun maakunta-arkistosta sain viime viikolla valokopion uskollisuusvalojen antamisesta. Lasku oli kuusi euroa, joten oli kustannustehokasta ja suhteellisen nopeaa.
3. Livrustkammaren intendentti vastasi tiedusteluuni hovielämästä. Suositteli muistelmakirjoja ja kertoi, ettei heillä(kään) ole kamariherran uniformua 1800-luvun alkupuolelta (sen sijaan useampi 1800-luvun lopusta).
4. Lainasin taustalukemistoksi kirjastosta Matti Peltosen Talolliset ja torpparit (1992). Sunnuntaina luin alkusivuilta kirjoittajan käyttäneen lähdemateriaalina Hypoteekkiyhdistyksen arviokirjoja. Seurasi reipas pompinta pitkin kämppää. Herrassööringin perukirjassa oli mittava laina Hypoteekkiyhdistykseltä, joten arviokirja voisi tarjota uusia tietoja rakennuksista sekä alustalaisten määrästä ja näiden maksamista vuokrista! Toimeksianto lennähti Elkaan.
Automaattikuittauksessa annettiin tiedoksi: "Voe tokkiisa, uteluis pelmaht sähköletkuij pitki tähä meijä raahan tyyssijjaan häirihtemmään meijä lokosta olloo. Haaska tiäl mehän siimeksess ol kurmistella iha ku oes voesssa paesteteltu, taesit ketale hötkyilylläs ny raahan roehun puhuksii puhaltoo! Noh! Myö ny kuitennii yritettää piästä siun ropleemastas erroon mahollisimman vikkelään, nii ett maltaes olla näpyttelemäti niitä tatavatkaimen näpyhtimiä ja olla lähettelemäti nuita maililoitas. Myö kahotaan kuka oes enite jouten. Kyll hää sit häerihee vuorostaan sinunnii rauhoo…..ku aeka koettoo ja kuha myö eistyttään. Maltaha ny jonnii aekoo."
Länsisuomalaisena en joka sanaa ymmärrä, mutta en odottanut saavani saman päivän aikana toista viestiä, jossa kerrottiin 20 euron työkuluin löytyneen 3 asiakirjaa. Loistavaa.
4. Lainasin taustalukemistoksi kirjastosta Matti Peltosen Talolliset ja torpparit (1992). Sunnuntaina luin alkusivuilta kirjoittajan käyttäneen lähdemateriaalina Hypoteekkiyhdistyksen arviokirjoja. Seurasi reipas pompinta pitkin kämppää. Herrassööringin perukirjassa oli mittava laina Hypoteekkiyhdistykseltä, joten arviokirja voisi tarjota uusia tietoja rakennuksista sekä alustalaisten määrästä ja näiden maksamista vuokrista! Toimeksianto lennähti Elkaan.
Automaattikuittauksessa annettiin tiedoksi: "Voe tokkiisa, uteluis pelmaht sähköletkuij pitki tähä meijä raahan tyyssijjaan häirihtemmään meijä lokosta olloo. Haaska tiäl mehän siimeksess ol kurmistella iha ku oes voesssa paesteteltu, taesit ketale hötkyilylläs ny raahan roehun puhuksii puhaltoo! Noh! Myö ny kuitennii yritettää piästä siun ropleemastas erroon mahollisimman vikkelään, nii ett maltaes olla näpyttelemäti niitä tatavatkaimen näpyhtimiä ja olla lähettelemäti nuita maililoitas. Myö kahotaan kuka oes enite jouten. Kyll hää sit häerihee vuorostaan sinunnii rauhoo…..ku aeka koettoo ja kuha myö eistyttään. Maltaha ny jonnii aekoo."
Länsisuomalaisena en joka sanaa ymmärrä, mutta en odottanut saavani saman päivän aikana toista viestiä, jossa kerrottiin 20 euron työkuluin löytyneen 3 asiakirjaa. Loistavaa.
5. Kirjastolaina oli myöskin Kansallisarkiston opas Tiedonjyväsiä. Siinä kerrottiin, että lääninhallitusten passiluettelot ovat mikrofilmeinä KA:ssa. Hienoa. Kamariherran retkistä pitäisi tietää suuntautuivatko ne vanhojen kaverien luo Tukholman linnaan (yksi tarinaversio) vai Pietariin vapaamuurarikokouksiin (toinen versio). Toistaiseksi tarkastelluissa on sarake lähtöpaikkakunnalle, joten selailu on nopeaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti