perjantai 27. joulukuuta 2019

Kulutuskulttuurista nälkävuosien aikaan

Koska Abraham Stenfelt oli yhdessä vaiheessa erittäin kiinnostunut salaviinanpoltosta, mieleen tuli usein lainattu veisu viinankeiton kiellosta. Mutta ihmeekseni laulun tekstistä lainattiin aina vain pari säettä ja koko teksti (tai ainakin sen painettu versio) piti mennä lukemaan Kansalliskirjaston mikrokortilta. Lukulaitteen äärellä vasta tajusin, että Herman Saxbergin Mokoman hupanen Runo-Laulu Viinasta, Oluesta ja Kahveesta Porissa vuonna 1867 painetussa arkkiveisussa ei ole kyse viinanpolton puolustuksesta vaan keskellä nälkävuosia kirjoitetusta kulutuskritiikistä.

1. Vuonna kuusikymment'kuus,
Tuli Suomeen laki uus:
Kun viinaa kieltiin keittämäst';
Juomapäiviä viettämäst'.

2. Se ajatus oli keisarill':
Kun viinaa ei ole juomarill'
Että leipää kestäis Suomessa,
Jokahitten huoneessa.

3. Olipa ennen Suomessa,
Kylmän pohjan puolessa
Leipä vahva puuttumat':
Tehtiin työtä suuttumat.

4. Nyt kahvepannut tulella,
Talvella että suvella
Jokahitten kyökissä,
Pienimmässäkin mökissä.

5. Kahveeta hörppii nuoretki,
Vaarit että muoritki;
Kahvepannu on lämminnä
Vanhoillakin ämmillä.

6. Myös ne kun asuvat saunassa
Kahve-pussit naulassa;
Keittää saunan pesässä
Leivisköitä kessässä.

7. Jos heilt' puuttuu myllyä
Hakee pitkin hyllyä;
Löytää pienen kuppoisen
Ett' saa jauho-pussoisen

8. Piika-tytöt pikkuiset
Ovat täst' kyll' kiukkuiset
Kun he juomaan tottuvat
Ja markat heiltä loppuvat.

9. Isännät antaa pestiä,
Pii'at pitää kestiä;
Kahveeta he tuottavat,
Jota pojilla juottavat.

10. Krinuliinit on hännissä,
Maito myöskin nännissä,
Kahvekupit kalisee
Lapset nälääss' märisee.

11. Monikin panee palkkansa,
Viimeisenkin markkansa
Kauppamiehille kantavat
Kahve-naulasta antavat.

12. En kirjoita mä ahneita
Jotk' ei osta kahveeta;
Mutt' kyll' kuppins' korjaapi
Jos joku heille tarjoopi.

13. Viel' nuot maankin kauppiat
Kalja-pullot laittivat;
Olvettapa ostetaan
Markka toopist' maksetaan.

14. Juodaan myöskin samassa
Vaikka aivan salassa
Kolmeen markkaan olutta,
Niin ett' toinen taluttaa.

15. Viinast' vielä maksetaan
Kun porvareilta ostetaan:
Pari ruplaa kannusta
Jot' juoksee salaa pannusta.

16. Nyt viinakin on lopussa,
Ei ole mitään potussa,
Eikä tietoo kaljasta
Vaan juodaan vettä paljasta.

17. Jos loppuis prännit kaupungist'
Ja olu pullot porvareilt',
Niin piisais' perheell' ravinnoks'
Vilja omast' vainiost'

18. Viel' noit' kruunun-miehiä,
Isoja että pieniä
Täytyy myöskin lahjoa
Vallesmannin rohjoa.

19. Ja herra komisarjusta,
Siltavouti rahjusta;
Jos he sattuis' näkemään
Ett puotis' myydään väkevää.

20. Olutta ja sikarii,
Rommia myös pikari,
Piippu ja viel' kasakkaa
Ett'ei näkis' kapakkaa.

21. Ei viina lopu Suomesta,
Ensinkään pohjan puolesta,
Siel' ompi pannut tulella,
Niin talvella kun myös suvella.

22. Monessakin pitäjäss'
Lännessä ja eteläss'
Hämeessä ja Savossa,
Melkein joka talossa

23. Pohjanmaalla Lapuall',
Härmäässä ja Kauhavallä,
Kyrössä ja Nurmossa,
Närpössä ja Purmossa.

24. Korves kuusten juurella
Sateella että tuulella
He nyt aikoo hankkia
Tehdä viinan-trankkia.

25. Saaveiss' trankit happanee
Vaikk' on talvi-pakkane,
Maahan se sitt' peitetään
Kun se ensiks' keitetään.

26. Kahdenlaista kauroja,
Kolmas mallas-jauhoja,
Neljäs pannut hattua
Viides viinan nappua.

27. Kun näin kaikk' on valmisna
Tehdään viinaa salasna;
Ja kyll' sitt' lientä juokseepi
Kun valkian alle paneepi.

28. Vallesmannit vanhatkin
Ja vielä lauta-miehetkin,
Käyvät pitkin metsiä
Viinan-keittäjiä etsiä.

29. Jos he löytää viimeinki
Viina-teoksen pienenki
Mukaansa he ottavat,
Pannut, naput, kattilat.

30. Vaan kun sattuis' kotona
Pari raavasta poikaista,
Alkavat he tapella
Vallesmannia nakella.

31. Kun net tulee humalaan
Ei net herroja kumarra;
Puukko heill' on kädessä,
Kun ovat pannun ääressä.

32. Empä kirjot' turhia;
Usiasti murhia
On sala-viina saattanut
Eikä ole lakannut.

33. Kun vilja on jo täärätty
Ja tuomio te'oksest' märätty
Niin myydään vina-sakosta:
Lehmät, lampaat, talosta.

34. Joilla ei oo taloja
Eikä myöskään rahoja,
Vettä, leipää popsivat
Ett viinaa keittää oppivat.

35. Eikös olis' mukavaa,
Että kukin kotona
Olutta ja viinaa valmistais',
Sitä taloss' tarvittas'.

36. Olipa muinoin kellaris'
Olua ja viinaa tynnäriss';
Ämmät toista tekivät
Kun he puutteen näkivät.

37. Potti-olvi ärmätti,
Juovat nuoret ämmätki;
Kurkun jättää karvaaksi
Silmät teke harmaaksi.

38. Kun sitä juopi enemmän
Saattaa se pahan elämän;
Päätä myöskin särkeepi,
Riitelee pois järkeeki.

39. Jos nyt joku vaivastan'
Laulu-tekon palkastan',
Viina-ryypyt laittaisi,
Kahveeta en kaipaisi.

40. Mutt' mistäs viinaa ostetaan
Kun ei sitä poltet' ann';
Pottu olven planua
En minä lii'on halua.

41. Laulu on ko'ottu kolmesta:
Viinast', kahveest', oluesta;
Nuorill' laulettavaksi
Vanhoill' kuulleltavaksi.

42. Keurulta on kotoisin
Se kun laulun kokoisi;
Pohjan-maalta likeltä.
Herman Saksperi nimeltä.

Kuvat: Fyren 47/1901, Tuulispää 15/1913

Ei kommentteja: