tiistai 17. syyskuuta 2013

Terveiset Ranskasta

Olin viime viikon kiertämässä Normandiaa ja Bretagnea Helsingin seudun kesäyliopiston retkellä. Jätin kotiin sekä kameran että älypuhelimen ja heittäydyin kivikauteen ja keskiaikaan. (Palasin nykyaikaan sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.)

Aloitimme keskiaikaisen linnan raunioista kohtuullisessa vesisateessa. Paikallinen opas selosti järkevän kuuloisesti onnistuneen hyökkäyksen linnaan. Suhteellisen pian sen jälkeen kuninkaan (tms.) käskystä suuri osa linnasta purettiin, joten näkemämme oli "aidosti vanhaa" eikä vuosisatojen kehityksen tulosta. Helpompaa ymmärtää kuin kohteet, joissa minä ja muutamat muut jumituimme miettimään kuinka paljon "restaurointia" oli tehty ja millä periaatteilla.

Mont Sainte-Michelissä opas aloitti kertomalla, että terassin tapainen, jolla seisoimme, oli aiemmin ollut osa makuusalia. Muutoksineen ja vaiheineen luostarirakennus oli uskomaton tekninen suoritus, jota oli mielenkiintoista rinnastaa seuraavien päivien kivisiin hautarakennelmiin.

Vaikuttavin megaliiteista ei kuitenkaan ollut hauta vaan Carnacin riveissä seisovat kivet. Nykyaikaisena voisivat olla ITE-taiteilijan ympäristöteos, mutta ovat aikanaan varmasti olleet merkityksellisempiä. Kukaan ei vaan ole keksinyt millä tavalla.

Carnacissa pysähtyi 1920-luvulla Mika Waltari, joka oli postikorttikuvan perusteella hankkiutunut paikalle. Suomalaisten jäljillä olimme myös Pont Avonissa, jossa erityisesti naistaiteilijamme maalasivat 1800-luvun lopulla. (Naistaiteilijoiden lisäksi Bretagnessa maalasi Aukusti Uotila, jonka tulevan näyttelyn merkeissä Pauli Jokinen kirjoitti blogissaan.) Tämän olin täysin unohtanut, vaikka olen toki useita tauluja erikoisine vaatteineen nähnyt.

Erikoisia vaatteita pääsin katsomaan livenä kun käytin Quimperin lounastauosta merkittävän osan paikallisessa museossa. Esillä olevat puvut olivat enimmäkseen 1800-luvulta, jolloin paikalliset erikoisuudet voimistuivat. Mallit ja koristelut olivat niin upeita, että.

Varhaisempaa tekstiilitaidetta näimme Bayeuxissa, jossa käytin reilusti aikaa hinkatessani (kuvainnollisesti, lasin läpi) 1000-luvulla kirjotun seinävaatteen kuva-aiheita. Yksityiskohdat olivat vielä herkullisempia kuin valokuvissa. (Aikanaan näin jossain ulkomaisessa museossa laadukkaan valokuvakopion koko kankaasta. YouTubessa on animoitu versio.) Ehdottomasti yksi Euroopan tärkeimmistä taideteoksista. Ja varsin todennäköisesti naisten käsillä tehty.

Toinen vaikuttava kangasteos oli 1300-luvun apokalypsiseinäkuvakudos, joka on esillä alla näkyvässä Angersin linnassa. En ollut eläissäni tekstiilistä kuullut, mutta sekä pinta-ala että kuva-aiheiden mielikuvituksellisuus olivat vaikuttavia. Olin kahden taidehistorian harrastajan seurassa, mutta Ilmestyskirjan tuntemuksemme ei riittänyt kovin pitkälle. Joku sivistyneempi olisi toki ymmärtänyt, että kaivosta nouseva punainen litku oli Jumalan ylitsevuotava viha.

Vihoviimeisenä päivänä pysähdyimme vain Chartresissa. Siellä viehätti katedraalin epäsymmetrisen julkisivun lisäksi Eure-joen rannat, joiden taloilla tulkitsin olevan yksityisiä jokilaitureita. Aurinkokin paistoi.

P. S. Kari Hintsala on äskettäin miettinyt millaisen Pariisin keskiajan suomalaiset opiskelijat kohtasivat: Opiskelua keskiajan Pariisissa (1) ja Opiskelua keskiajan Pariisissa (2)

Kuvat.
Den medeltida slottsruinen Château Gaillard vid staden Les Andelys i Normandie, Frankrike. Intill är floden Seine. RAÄ, Flickr Commons
Mont Saint-Michel, General View of Eastern side of Islet. Cornell University Library, Flickr Commons
Man vid resta stenar / menhirer vid Kermario i Carnac, Bretagne, Frankrike. RAÄ, Flickr Commons
Angers. Château and Moat. Cornell University Library, Flickr Commons
Cartes Cathedral, Frace: Romanesque tower gothic nave 12th & 16th centuries. OSU Special Collecions, Flickr Commons

1 kommentti:

Soihdunkantaja kirjoitti...

Kunpa olisin ollut mukana aistimassa!