Tänä kesänä Kokemäen vierailujen projektinani on ollut leikata Helmi-mummoni ja äitini jättämistä lahjoituskelvottomista vaatteista matonkuteita. En tiedä löydänkö mistään paikkaa kutoa räsymattoa, mutta leikkasin silti. Niiden kesähetkien muistoksi kun leikkasimme kuteita kaikki kolme vierekkäin.
En kuitenkaan vajonnut muihin muistoihin leikkuupuuhassani vaan kuuntelin Oxfordin yliopiston sivuilta latailemiani luentoja. Osassa äänenlaatu oli aivan kamala, mutta kun tarpeeksi monta kuunteli, niin löytyi helmiäkin. Vähän niinkuin kesäinen seminaari.
Rebecca Sear veti yhteen tutkimuksia, joissa on arvioitu lähisukulaisten vaikutusta syntyvyyteen ja lasten kuolleisuuteen. Mielestäni Suomea ei mainittu, mutta eiköhän Virpi Lummaan historialliset tutkimukset ole olleet Searin metatutkimuksessa mukana.
Antropologi David Zeitlyn kertoi viiden luennon (1, 2, 3, 4 ja 5) verran suhteestaan afrikkalaiseen informanttiinsa ja tämän elämäntarinan kirjoittamisesta. Mieleen nousi ajatuksia muistitiedosta, historian ja kansatieteen suhteesta ja paljon muusta.
Lord Sacksin luento (video / pelkkä ääni) käsitteli Raamatun narratiivisia tekniikoita. Tuttujen tarinoiden takaa löytyi analyysillä toisia.
Antony Buxton puhui 1600-luvun koti-inventaarioista tavalla, joka taas palautti mieleen taas Panu Savolaisen esityksen arkeologis-filosofisessa klubissa keväällä.
David Graeber puhui rahasta ja kuolemasta.
Mike Rowland kertoi kiinnostavat esimerkit digitoitujen kansatieteellisten museoesineiden merkityksistä ja niiden käytöstä kansainvälisissä yhteyksissä.
Peter Wade käsitteli rodun, suvun ja genetiikan yhteyksiä ja käsitteitä.
Stephanie Bunn kertoi aasialaisesta huopaperinteestä, joka on säilynyt ja muuntunut satoja vuosia. Voidaanko sen kehityskulkuja jäljittää? Konseptuaalisemmin kulttuurien siirtymisestä puhui Roy Ellen.
Mark Thomas mietti modernin ihmisen "syntymistä" eri puolilla maailmaa simulaatiomallilla, joka koulutustaustallani oli erinomaisen kiinnostavaa.
Marcus Banks selitti aloittaville opiskelijoille, mitä on sosiaali/kulttuuriantropologia.
Stanley Ulijaszek avaa kysymystä siitä, voisimmeko tai pitäisikö meidän palata "kivikauden ruokavalioon". Miten ruokavalio on muuttunut? Miten olemme itse muuttuneet syömällä? Mikä on ympäristön vaikutus?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti