Blogin alkumetreillä listasin tänne muutamalta vuodelta Suomen talousseuran palkitsemia. Talousseura perustettiin vuonna 1797 ja alkoi pian sen jälkeen palkita maatalouden sankareita. Mallia otettiin varmaankin Kuninkaallisesta Isänmaallisesta seurasta, jonka palkintoja oli Suomen puolellekin tippunut jo parin vuosikymmenen aikana. En tiedä onko näitä jo joku koonnut asialliseksi listaksi, mutta siltä varalta ettei, niin kulutin muutaman tunnin naapurimaan sanomalehtien parissa ja kokosin alla olevat.(Miltä "muistorahat" näyttävät? Uppsalan yliopiston kokoelmissa on vino pino mitaleita ja sieltä löytyy myös näistä esimerkkejä. Etsiminen ei ole vaikeaa, kenttään "utgivare" voi poimia arvoksi "Kungl. Patriotiska Sällskapet" tai "Kungl. Finska Hushållnings Sällskapet". Kirjasta Sveriges och Svenska Konungahusets Minnespenningar Prakmynt och Belöningsmedaljer (1874) löytyy Isänmaallisen seuran mitaleista tietoa sivuilta 216-217 ja Suomen Talousseuran sivuilta 260-261.)
Käräjäsaarnan (uusi termi!) jälkeen 19.11.1779 jaettiin Porvoon pitäjän käräjäpaikalla, suuren rahvaanjoukon paikalla ollessa, Kungliga Patriotiska Sällskapetin palkinnot. Tästä lähetettiin raportti sanomalehteen ja Inrikes tidningar painoi jutun lehteensä 27.1.1780. Alla olevasta leikkeestä täten saa tietää, että hopeisen mitalin ja ketjun sai renkivouti Henrik Olofsson mallikkaasta 19-vuotisesta palvelustaan ensin Stensbölessä ja sitten Seitlahden säterissä. Vaimoihminen Maria Johansdotter oli myös ansainnut hopeaketjun. Stensböhlen karjapiika Maria Andersdotter oli 18 vuoden ajan hoitanut mallikkaasti jopa espanjalaisia eläimiä ja sai tästä hyvästä hopeisen kaulaketjun.
Varhaisiin palkittuihin kuului myös piika Karin Pajain, joka sai hopeisen kaulaketjun siitä hyvästä, että oli jo 31 vuotta palvellut rovastinleski Poppiusta "i Joccas och Heinola Län "(Inrikes tidningar, 6.1.1780). Kivisen rakennuksen aikaansaannista ansaitsi "Skatte-Bonden Simon Rasmus" "Wasa Län, G. Carleby Sockn och Såcka By" kullatun hopepikarin ( Inrikes tidningar, 26.6.1780).Pitkäaikaisesta renginpalveluksesta saivat hopeisen hattunauhan "Thomas Jöransson i Lämpele Prästegård och Tawastehus Län, Henric Sjärman på Kalkis Rusthåll i Cuopio Län". Pitkästä palveluksesta piikana hopeisen kaulanauhan "Anna Persdotter på Hongela i Urdiala Sokn och Tawastehus Län, Karin Laukain i Cuopio och Cuopio Län".(Inrikes tidningar, 30.5.1782)
Piika Karin Jansdotter palkittiin pitkästä palveluksesta Hollolan tilalla Kuopion pitäjässä. Hän sai hopeisen kaulaketjunsa jumalanpalveluksessa Maaningan kappelikirkolla 14.4.1782. Tämä raportoitiin sanomalehdessä Inrikes tidningar 24.6.1782 alla olevalla uutisella.
Samaisessa sanomalehdessä raportoitiin 21.10.1782, että isänmaallisen seuran palkitsema piika Anna Caspersdotter Nääsin tilalta Nurmijärveltä oli saanut kaulaketjunsa.
Raportti Perniöstä julkaistiin 19.8.1784. Pitäjässä oli jo kolmatta kertaa vuoden sisään juhlittu palkittua, 25.3.1784 jumalanpalveluksessa kunnioitettu renkivouti Mårten Mårtenssonia ja hänen 57 vuotista palvelustaan. Palkintona hopeinen hattunauha.
Mårtenin palkinto oli mukana 8.1.1784 ilmestyneen sanomalehden Inrikes tidningar listauksessa. Siinä mainittiin myös viljelystoimesta muistorahan saaneet "Hans Michelsson på Stacket i Gumböle By, Ingå Sockn och Nylands Län" ja "Torparen Johan Jobsson på Isnäs Sätesgårds ägor i P??no Sockn och Heinola län." Yli 15 vuoden palveluksesta hopeisen kaulaketjun saivat "Elisabeth Anders-Dotter på Kåskis Sätesgård i S:t Mårtens Sockn och Åbo Län" ja "Maria Henrichs-Dotter på Tawastby Säteri i Elima Sockn och Heinola Län".Hopeisen hattunauhan sai talonpoika Matts Mattsson Östergård Kemiön Dagerdalin kylästä puunistutuksen johdosta (Inrikes tidningar, 5.2.1789).
Yli 15 vuotisesta palveluksesta renkinä palkittiin hopeisella hattunauhalla "Matts Hinricsson på Wuorenpoä i Töfsala Socken och Åbo Län". Vastaavan pituisesta palveluksesta sai piika "Karin Johans Dotter i Pyhäjoki Prästegård och Uleåborgs Län" hopeisen kaulanauhan. Hopealusikan 10 vuoden palveluksesta ansaitsi "Brita Wirell i förenämde Pyhäjoki Prästegård"(Inrikes tidningar, 11.5.1789)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti