sunnuntai 24. toukokuuta 2026

Koulukylpylät?

Selatessani Helen Grayn kesän 1913 Suomen matkaan perustuvaa kirjaa Finland, a little land that is true to itself; a study of Finland under Russia in comparison with the South of the United States (1914) ylläoleva kuva kuvateksteineen pysäytti. Miksi kansakoulussa olisi kylpylaitos? Amerikkalainen on varmaan ymmärtänyt väärin? 

Ehei. Googlen kuvahaulla sain kuvan yhidtettyä Turun Kupittaalle ja sanomalehdistä selvisi lisää.

Jo 4.8.1903 Wiipurissa kysyttiin "Ulkomailla ovat useat kaupungit perustaneet kouluille kylpylaitoksia, joissa lasten tulee kylpeä noin kerta viikossa. Meillä on kaupunkityöläisten lasten puhtaus monessa tapauksessa huonompi kuin maalaisten, sillä maalla kylvetään tiheämpään. Eiköhän sietäisi olla koulukylpylöitä?" Samaa mieltä oltiin Haminan lehdessä 11.1.1912: "Koulukylpylät olisi saatava. Ne antaisivat hyvää esimerkkiä kodeillekin ja herättäisivät vanhempain kunniantuntoakin huolehtia lastensa puhtaudesta vaatetuksen puolesta j. n. e. Puuttuva puhtaus on syynä myös yleiseen hammasruttoon lapsissa."

Kerttulinmäen kansakoulu oli sanomalehtien perusteella Suomen ensimmäinen koulukylpylän toteutus. Vihkiäisjuhlinnan raportoinnissa mainittiin hauskimmaksi nähtävyydeksi "poikain kylpeminen" (Turun Sanomat 20.3.1913)

Suomen urheilulehdessä 2/1914 K. Taskinen kirjoitti Koulu-kylpylöistä korostaen erityisesti niiden merkitystä voimistelutuntien yhteydessä: "Maanviljelyslyseon kylpyhuone, johon mennään suoraan voimistelusalista, sillä erityistä pukuhuonetta ei ole, on 3X2,75 m, pinta-alaltaan, sisältäen 6 tavallista sade-suihkua. Näin ollen mahtuu 6 kerrallaan hyvin kylpemään eikä olekaan suotavaa, että useampia on saman suihkun alla."

Pukuhuoneiden suihkujen yleistymisestä ei löydy hekposti tietoa, mutta koulukylpylöitä oli syksyllä 1915 kolmessa turkulaisessa kansakoulussa: "Niiden kasvattava vaikutus on epäilemättä suuri; ne antavat lapsille puhtaustottumuksia, jotka tavallisesti jäävät pysyväisiksi elämäntavoiksi. Alussa vierastivat lopset jonkun verran koulussa kylpemistä, mutta päästyään korran alkuun eivät he laiminlyö ainoatakaan „kylpytuntia". Koulukylvyillä on ollut hyödyllinen vaikutus m. m. oppilaiden alusvaatteisiin: vanhemmat pitävät ne puhtaampia ja ehjempiä, kun tietävät että lapsi tulee riisuutumaan koulussa." (Uusi Aura 17.10.1915)

Idea koulukylpylöistä oli saatu Ruotsista. 

US 16.6.1925

Ei kommentteja: