Wikimedia |
1200 markkaa annettiin kolmelle miehelle
- Helsingin teollisuuskoulun opettaja Siviili-insinööri Rudolf Kolster. Miehellä on niukkasanainen Wikipediasivu suomeksi ja ruotsiksi eikä reissusta Pariisiin ole puhetta. Myöskään ei mainita Kolsterin nälkävuosina syntymäkaupungistaan Hampurista välittämää raha-apua.
- Teollis-taitaja Fredrik Ferdinand Siwén "oli syntynyt v. 1832 ja tuli ylioppilaaksi v. 1853, jonka jälkeen hän antautui maanmittauksen alalle. Sen ohessa harjoitti hän opintoja insinööritieteen alalla ensiksi Helsingissä ja sittemmin Hannoverin polyteknillisessa opistossa. Kotimaahan palattuaan oli hän viinanvalmistuksen tarkastajana erityisissä polttimoissa. v. 1887 otettiin hän vakaajaksi Helsingin kaupunkiin ja myöhemmin samallaiseen toimeen valtionrautateille. Nälkävuosina 1867-68 oli hän opettamassa tärpätin ja hartsin valmistusta maan pohjois-osissa. Sitäpaitsi oli hän useiden ulkomaisten toiminimien asiamiehenä ja on useita kertoja tehnyt opintomatkoja ulkomaille."(SWL 29.3.1894)
- Helsingin teollisuuskoulun v. t. opettaja Ernst Qwist on myös saanut Wikipedia-sivun.
800 markkaa matkarahaa annettiin seitsemälle miehelle
- insinöörimekanikko Klaus Mattias Moring on saanut kuvansa Wikimediaan, muttei Wikipedia-sivua. Veli-Matti Aution ylioppilasmatrikkelin mukaan hän oli "Valtionrautateiden linjahallinnon Helsingin varikon insinööri-mekaanikko 1872-1905"
- teollistaitaja Alfred Rosenbröijer on saanut Wikipedia-sivut sekä ruotsiksi että suomeksi.
- masinateollistaitaja Julius Donatus Forsman esitellään vain ruotsinkielisellä Wikipedia-sivulla.
- masinateollistaitaja Dion Meinander kuoli "39 vuoden iässä. Hän oli viimeiseksi palvellut Viipurin konepajassa." (US 23.1.1882)
- sorvarimestari Frans Paulin oli Turun Sivistysseuran kantavia voimia, kunnes muutti Helsinkiin. Yksityiskohtia yhdistystoiminnastaan on Pekka Rehumäen väitöskirjassa Tasa-arvoa tanssilattialla : käsityöväen sivistysseurat 1840-luvulta 1870-luvun alkuun (2008). Hän kuoli 35-vuotiaana alkuvuodesta 1874 Helsingissä.
- nikkarinsälli Kaarlo August Sederqwist kuoli 29-vuotiaana 21.7.1869 Turussa.
- siviili-insinööri Wilhelm Woldemar Palmroth kuoli 35-vuotiaana 7.4.1875 Varkauden ruukilla.
Viimeisen 800 markkaa saivat puoliksi kaksi yliopistossa ollutta
- wiisaustieteen kandidaatti Niilo Theodor Frosterus on saanut suomenkielisen Wikipedia-sivun
- wiisaustieteen kandidaatti Herman Erik Gummerus on saanut Wikipedia-sivun suomeksi ja ruotsiksi. Ja niillä mainitaan Pariisissa käynti!
Kun kaikki valtion apurahan tuella tänne lähetetyt stipendiaatit ovat nyt käyneet näyttelyssä, olen yrittänyt järjestää heistä jokaiselle niin paljon apua kuin olen voinut tarjota ja toivon näiden herrojen saaneen melko paljon hyötyä oleskelustaan täällä. Koska useimmat stipendiaateista olivat saaneet tehtäväkseen matkakertomuksen laatimisen manufaktuurijohtokunnalle, olen sopinut heidän kanssaan yhteisestä suunnitelmasta ... Kertomukseen on tarkoituksena sisällyttää erikoiskuvauksia Suomelle tärkeimmistä teollisuudenhaaroista, kirjoittajina herrat Kolster, Lindeberg, E. Qvist, Sivén, Frosterus, Gummerus, Moring, Rosenbröijer ja minä...
Ehdotettu yhteinen raportti lienee Berättelse från verldsexpositionen i Paris 1867 / : afgifven till auxiliärkomitén i Helsingfors af kommissarien för Finland vid denna utställning (1868). Kerstin Smeds mainitsee sen käsitellessään Pariisin näyttelyä väitöskirjassaan Helsingfors–Paris: Finlands utveckling till nation på världsutställningarna 1851–1900 (1996), mutta ei tuettuja vierailijoita. [Korjaus 30.7.2024: Smeds kirjoitti matka-apurahoista toisessa osassa työtään.]
1 kommentti:
Kaukaisen sukulaiseni Julius Forsmanin muistokirjoituksesta vuodelta 1920 löytyy omaelämänkerrallinen lainaus, jossa tuo Pariisin stipendimatka mainitaan*.
Julius Forsmanilla oli sittemmin mielenkiintoinen rooli Helsingin kaupunki-infrastruktuurin kehityksessä, sillä hän toimi Helsingin vesijohtoverkostoa perustettaessa kaupungin palkkaamana valvojana tässä suurhankkeessa, jonka toteutuksesta vastasi tunnetusti Robert Huberin yhtiö. Forsmanin nimi tulee paikoin vastaan, jos hakee hankkeeseen liittyviä dokumentteja kaupungin digitaalisista arkistoista (esim. "Berättelse öfver verkställd afsyning och afprofning af Helsingfors vattenledning", 1878).
Toinen jälki infrastruktuuriasioihin liittyvästä kiinnostuksesta on osallisuus Ab HSO/HRO Oy-raitiotieyhtiön varhaiseen toimintaan (ilmeisesti ainakin 1879**, jolloin ensimmäistä hevosvetoista linjastoa oltiin perustamassa ja 1898, jolloin sähköistämisestä neuvoteltiin kaupungin kanssa***). Ehkäpä aiempi Pariisin matka innoitti osaltaan lähtemään mukaan tällaisiin vahvasti ajan hermolla oleviin urbaaneihin hankkeisiin!
/IS
* https://tfif.fi/finsvetekniker/Julius_Donatus_Forsman.html
** https://www.porssitieto.fi/kuvat/hro.gif
*** https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/painetut_asiakirjat/pdf/1898.pdf s.227
Lähetä kommentti