keskiviikko 22. maaliskuuta 2023

Keisarin Suomeen antamia mitaleita 1830-32

Savonlinnalainen kauppias Ivan Kusnetzoff ja renki Johan Loikain pelastivat postiljooni Ronisen alaikäisen pojan hukkumiselta. Kustzkoff sai keisarilta tapahtumaan sopivan hopeisen mitalin (eli hengenpelastusmitalin) ja Loikain 100 ruplaa rahaa. (FAT 29.4.1830)

Viaporissa asuva ja itsensä elättävä talonpoika Peter Vasileff, joka oli kotoisin Krutzan kylästä Kostroman kuvernementissa, oli ollut niin antelias Viaporin ortodoksista seurakuntaa kohtaan, että keisari palkitsi hänen hopeisella mitalilla. (FAT 12.8.1831)

"Alammaisuudessa tehdyn esimiesten kirjoituksen johdosta on Hänen Keisarillinen Majestetinsä samana päivänä Armoisesti tahtonut antaa Qvartermästareille Koskeinperkaus-Direktionissa Fabian Lönnqwist ja Henric Österbäck, heidän kiivautensa tähden töissä, kultamedaljan kummallekkin, tällä päällekirjoituksella: för det nyttiga, kannettavaksi S:t Wladimirin Ordenin nauhassa." (Turun Wiikko-Sanomat 15.10.1831)

Helsinkiläinen konsiittori Raget Bandli pelasti oman elämänsä vaarantaen työmies Foseliuksen kolme alaikäistä lasta, jotka lähes hukkuivat. Siksi hän sai keisarilta hopeisen mitalin, jossa oli teksti "ihmiselämän pelastamisesta". (FAT 4.11.1831)

SWL 28.12.1869
"Alamainittavilta personailta osotetun kiivauden edestä Suomenmaassa annetuissa varousvälikappaleita Cholera tautia vastaan, on Hänen Keisarillinen Majestetinsä 6 (18) p. Lokak. antanut heillen seuraavaisia palkinnoita, nimittäin: Sihtierille Keisarillisessa Lääkäri Seurassa, Lääkäri taidon Licentiatille Carl Grönlund, Kurhuonen Virkamiehelle Fredric Pihlflycht, Lääkäri taitoa opettelevaisille, Filosofian Magisterille Anders Eric Hedberg ja Candidateille Elias Lönnroth, Abraham Frosterus, Anders Herman Carger, Johan Törngren, Lars Isaac Ahlstubbe, ja Carl Backman, Kämnärin Oikeuden johdattajalle Viipurin kaupunkissa Alexander Stråhlman, Häradsskrivarille Lappveden Kihlakunnassa Hugo Ferdinand Woiwalén, Registratorille Kenraal-Guvernementin Kansliassa, Collegii Sihtierille Henric Weckman, saman Kanslian Arkivarielle Wilhelm Stewen ja Kopistalle, Collegii Registratorille Anders Davidsson, Kontuori skriwarille Vaihetus-Depositioni ja Laina Pankissa Eric Born, virkaatoimittavalle Kaupunkifiskalille Helsingforsissa Berndt Sahlberg, ja Kauppioille samassa kaupunkissa Fredric Gadd ja Gustaf Gardberg ynnä Borgareille Andsten ja Byman, itsekullenkin yhden kalliin sormuksen; ja myös CommerceRoodille Gegor Uschakoff ja Kauppioille Merkul Schuschin ja Dmitri Aleneff kullenkin kultamedealjan, ja Borgarille Löfman hopeamedaljan, päällekirjoituksella: "osotetun kiivauden edestä," kannettavaksi rinnassa, Uschakovilta S:t Vladimirin Ordenin ja toisilta S:t Annan Ordenin nauhalla; jonka ohessa viellä Hänen Keisarillinen Majestetinsä Armossa on lahjaksi antanut 500 Ruplaa Paperirahaa Nimismiehelle Suojärven Pitäjässä, Expeditionin Voudille Carl Johan Gråsten, joka niinkuin Uppsyningsmanni on kiivautensa osottanut karantäni paikalla Grossnan kylässä." (Turun Wiikko-Sanomat 3.12.1831)

Raija Majamaan kirjoittamasta Elias Lönnrot -artikkelista Kansallisbiografiasta käy ilmi, että joitakin vuosia myöhemmin "Kihlasormuksena oli keisarin antama briljanttisormus, jonka Lönnrot oli saanut ansioistaan koleralääkärinä".

Elokuun 19. päivänä 1831 Viaporissa asunut kauppiaanpoika Nikolai Jablokoff, matruusit Larion Stephanoff ja Abraham Dobrokotoff sekä talonpojat Ivan Kondratieff, Jacob Kurbatoff, Matweij Karelin, Abraham Andreijeff ja Henric Malmberg omat elämänsä vaarantaen pelastivat 5 miestä suomalaista laivastoekipaasista ja Viaporista palvelevan rengin, jotka palatessaan Helsingistä Viaporiin voimakkaassa myrskysäässä joutuivat veden varaan. Siksi Jablokoff sai keisarilta hopeisen hengenpelastumitalin ja häntä avustaneet 25 ruplaa kukin. (FAT 3.12.1831) 

Suomalaisen meriekipaasin aliupseeri Johan Berndt Dobbin ollessaan tullijahtin valvojana pelasti yhdessä miehistön kanssa venäläisen kauppalaivan Nicolay miehistön. Dobbin sai tästä hyvästä hopeisen hengenpuolustusmitalin ja miehistön jäsenet 50 ruplaa kukin. (FAT 26.10.1832)

Kuten koko sarjassa, lähteenä ovat sanomalehtihaut. Mikko Kuitulalta saamani tiedonannon mukaan arkistomateriaalia voisi hakea Kenraalikuvernöörinkanslian arkistosta.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Bandli vaaransi kolmen lapsen hengen pelastaessaan itsensä???

Erkki Snellman kirjoitti...

Tuossa lyhyessä kirjoituksessa mainitaan monta henkilöä, joilla on venäläinen sukunimi. Minua on mietityttänyt, moniko Suomen itsenäistyessä lähti Venäjälle ja moniko taas omaksui suomenkielisen nimen. Suomennettuna nimenä Paulo on minulle tuttu.

Anonyymi kirjoitti...

Kolmas vaihtoehto oli pitää venäjänkielinen nimi ja jäädä tänne. Niitäkin oli kohtalaisesti.

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Ensimmäiselle anonyymille kiitokset huolimattoman kirjoittamisen tunnistamisesta. Kysymys venäläisestä väestöstä on kiinnostava, mutta en suoralta kädeltä muista sitä käsittelevää tutkimusta. Luulisi sellaista olevan.