 |
| Anna Dahlbeck. Museovirasto CC BY 4.0 |
Museoiden digitoima taide on jäänyt historiantutkimuksessa valokuvia vähäisemmälle huomiolle. Mikropaikallishistoriallisen projektini puitteissa sanahaut kuitenkin toivat esiin Anna Dahlbeckin akvarelleja Töölöstä. Tekijähaku tarjosi lisätietona vain sen, että Dahlbeck oli tehnyt vielä enemmän kuvia Naantalista.
Mutta kuka Dahlbeck oli? Kuvataidematrikkeli ei häntä tunne ja ainoa Museoviraston ulkopuolinen osuma on Hagelstamin kauppaama keramiikka-astia, joka voi olla kaimakin tekemä.
Anna Dahlbeck sai kannustusrahan lukuvuosilta 1889-1901 laitoksesta Centralskolan för konstflit (Hbl 21.5.1900, 20.5.1901). Kevään 1901 taideteollisuusyhdistyksen arpajaisiin hän oli toimittanut vyön (Päivälehti 21.5.1901). Vastaavia pikkutietoja on seuraavilta vuosikymmeniltä ja keramiikkakin mainitaan.
 |
| Arkitekten 7/1907 |
Todennäköisesti oikean naisen jäljille pääsin sanomalehdessä Arbetaren 29.12.1906 julkaisemasta virallisesta ilmoituksesta, jossa on yhtenä ryhmänä "Enkelektorskan Augusta Dahlbeck, fröken Anna Dahlbeck och vicehäradshövdingen Allan Dahlbeck." Vuonna 1876 syntyneen Allan Dahlbeckin vanhemmat ovat ylioppilasmatrikkelin perusteella "yliop. lehtori Sven Petter Dahlbeck ja Augusta Rosina Wahlström". Äidin ja pojan väliin jäänyt Anna voisi siis olla Allanin sisar. Samat kolme asuivat vuoden 1901 osoitekalenterissa (oletettavasti yhdessä) Punanotkonkatu 4:ssä.
Perheen isällä on Wikipedia-sivu, josta selviää, että hän kuoli Helsingissä 9.1.1890. Kaupunginarkiston perukirjaluettelossa on nimensä kohdalla numero 9339 eli perukirja löytyy digitoituna Kansallisarkistoilta (Helsingin raastuvanoikeuden arkisto > E SAAPUNEET ASIAKIRJAT > Ec Perukirjat 1881-1960). Perukirja vahvistaa, että perheeseen tosiaan kuului tytär Anna Wilhelmina Augusta, joka oli isänsä kuollessa alaikäinen. Sisarukset allekirjoittivat 90-vuotiaana kuolleen äitinsä kuolinilmoituksen (Hbl 16.5.1929).
.jpg) |
| Hbl 20.8.1937 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti