Valtakunnalliset kiitoksen aiheet 1730-1750

Yksi joukkoviestinnän muoto 1700-luvun Ruotsissa olivat valtakunnalliset kiitosjumalanpalvelukset. Ne määrättiin Tukholmassa ja tieto ajankohdasta ja syystä välitettiin tuomiokapitulien kautta seurakuntiin. Tarkoituksena oli, että kiitosjumalanpalvelus vietettäisiin joka paikassa samana sunnuntaina, jotta rukous saisi maksimaalisen voiman (ja kansa voisi kokea yhtenäisyyttä). Mutta käytännössä viesti ei tietenkään ehtinyt kaikkiin paikkoihin ajoissa.

Olen poiminut tiedot A. J. Hornborgin kokoamasta opuksesta Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd (1872) ja täydentänyt ajankohtatietoja väitöskirjani aineistosta eli Posttidningarin sanomista.

14.6.1730 piti jokaisessa seurakunnassa juhlia Augsburgin tunnustuksen 200-vuotismuistoa. Pappi luki erityisen kuninkaallisen plakaatin ja seurakunta lauloi perinteisen kiitosvirren. Porvoosta tieto tästä lähti seurakunnille 22.4.1730, joten hiippakunnan seurakuntiin tieto lienee ehtinyt ajoissa. Kyse ei ollut vain valtakunnallisesta juhlasta vaan samana päivänä Jumalaa kiitettiin "koko evankelisessa kristikunnassa". (Uppsalan kokouksen muistoa juhlittiin 8.3.1793, mutta Hornborgin kiertokirjereferaatissa ei ole selvää ohjeistusta seurakuntiin. Kumpaakaan muistopäivää en löytänyt kootessani reformaation muistoaikoja.)

Kuningatar Ulrika Eleonora kuoli 24.11.1741. Tuntuu hieman erikoiselta, että tämä huomioitiin kiitosrukouksella, mutta sellaisen pitämisen ohjeistus lähti Porvoosta seurakunnille 12.12.1741. Hornborg ei ole maininnut tilaisuudelle määrättyä päivää.

Hattujen sodan jälkeen oli tietenkin syytä kiittää rauhasta. Porvoosta lähetettiin tästä ohjeistus 13.9.1743

Kruununperillinen eli tuleva kuningas Kustaa III syntyi tuolloin käytössä olleen kalenterin mukaan 13.1.1746 ja Porvoosta ilmoitettiin kiitoksen tarpeesta 28.1.1746. Kaikissa seurakunnissa ei siis välttämättä ehditty mukaan tunnelmaan 2.2.1746, joka Porvoossa ja Hämeenlinnassa päivättyjen juhlaraporttien perusteella oli tarkoitettu juhlapäivä (PT 24.3.1746).

Kaksi vuotta myöhemmin eli 26.9.1748 syntyi seuraava prinssi eli tuleva kuningas Kaarle XIII. Tämä tuli selväksi joka seurakunnassa sillä ensin kiitettiin syntymästä ja kuukautta myöhemmin äitinsä tervehtymisestä. Porvoosta nämä ohjeet lähtivät 10.10. ja 14.11.1748. Turun hiipakunnan puolella esimerkiksi Porissa, Oulussa ja Pietarsaaressa ensimmäiset rukoukset esitettiin 23.10.1748, joten tämä lienee suunniteltu päivä (PT 17.11.&24.11.&5.12.1748).

Kolmas prinssi syntyi 18.7.1750. Tieto Porvooseen on siirtynyt huomattavalla vauhdilla, sillä tuomiokapituli ilmoitti kiitosrukouksen tarpeesta jo 21.7.1750. Ainakin Helsingissä tämä kiitosjumalanpalvelus järjestettiin 29.7.1750 (PT 27.8.1750). Kuten aiemminkin, noin kuukautta myöhemmin (ilmoitus 18.8.1750) piti kiittää kruununprinsessan kohentuneesta kunnosta.