1) Kesän 2018 autoreissulla kahmin jostain pohjoisen museosta (ehkä Kajaanissa?) ilmaisjakelussa olleita Kaltioita. Mutta koska illat kirjoitin blogitekstejä, lehdet jäivät auton takapenkille. Ryhdistysliikkeen jälkeen löysin esimerkiksi numerosta 5/2016 lyhyen, mutta mielenkiintoisen Kaisu Mikkolan artikkelin Toimiko Oulussa lankaradio jo 1880-luvulla.
Lankaradiolla hän tarkoittaa puhelimen käyttöä viihteellisenä joukkomediana. Kun Oulun puhelinlaitos vihittiin 2.11.1882, saivat liittymän haltijat luureistaan kuunnella tarkk'ampujapataljoonan soittokunnan konsertin. Mikkola oli 9.9.2016 kuunnellut Ylen Tiedeykköstä, jossa oli menty sanomaan, ettei 1860-luvulla kehitetty puhelintekniikkaan perustuva lankaradio ollut ollut Suomessa käytössä. Hetkellisesti kuitenkin siis Oulussa.
2) Joulukuussa julkaisin tekstin Väinö Katajasta tietämättä, että toinen näkemys odotti kylmässä autossa. Kaltiossa 4/2014 on Esko Karppasen artikkeli Lehmiä ja kulttuuritörmäyksiä. Karppasen analyysin mukaan Katajan teoksissa on useimmiten "aiheena pohjoisen ja etelän tai oppineen ja kansanihmisen kulttuuriero". Artikkelista selvi myös, että elokuvat Koskenlaskijan morsian perustuvat Katajan romaaniin.
3) Taannoisten eläinhistoriallisten poimintojen jatkoksi sopii Marjatta Kaikkosen artikkeli Hevosjuttuja ja kylien elämänmenoa Koillismaalla 1900-luvulla Kaltiossa 1/2014.
Joskus taipaleella susilauma saattoi ilmestyä kaviouralle ja hamuta kenties isompaa saalista. Silloin enoni [Jalmari Hämeenniemi] oli ovela ja rupesi nakkelemaan lihapalasia pedoille kiihdytellen hevosen hurjimpaan menoon. Tierat vain kavioista lentelivät, kunnes maalikylä alkoi häämöttää.4) Olen toki aiemminkin lukenut Kaltiota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti