Ruusupuiston Rosa

Rosa Wilhelmina syntyi 4.5.1849 Turussa. Hän oli noin viisivuotias kun perhe muutti Maarian seurakunnan puolelle Metsämäen tilalle, jossa isänsä Gustaf Ahlman kuoli 16.8.1869 jättäen puoliorvoiksi 7 lasta (RK 1864-70 s. 87)

Naisten Ääneen 8/1909 kirjoittanut A. A. ei kerro vuosilukuja vaan kertoo jatkosta sanoin

Ollen maanviljelijän tytär tutustui hän jo vallan nuorena maalaisväestöön ja sen harrastuksiin. Lahjakkaana ja ihanteellisena luonteena huomasi hän jo silloin ympäristössään vallitsevan henkisten voimain kehittymättömyyden. Halu päästä kansamme lapsia kehittämään ja valistamaan syttyi hänessä. Tätä tarkoitusta varten lähti hän oppilaaksi Jyväskylän seminaariin.

Heikon terveytensä tähden oli hänen kumminkin keskeytettävä opintonsa mainitussa oppilaitoksessa. Jonkun aikaa levättyään toimi hän opettajana kotipuolellaan Turun kansakoulussa.

Åbo Posten 26.2.1874 ajoittaa opettajatoimen alun. Työ päättyi, kun Rosa meni vuonna 1876 naimisiin Magnus Enckellin kanssa. Tämän vuonna 1831 syntyneen miehen vaiherikkaasta elämästä voi lukea Suomen maanviljelyslehdestä 11/1891. Avioliittonsa aikaan hän

luopui apteekin pidosta, jonka hän möi silloiselle apulaiselleen 1876, ja asettui asumaan luonnon ihanalle vuokraamallensa Pernasaaren sotilasvirkatalolle Laukaan pitäjässä. Innolla ryhtyi hän tähän uuteen toimeensa, hankkien aina uusimpia hyviksi tunnettuja maanviljelystyökaluja ja koneita sekä perustellen uusia torppia, toimittaen työtä tarvitsevaisille, säästämättä omia voimiaan ja vaivojaan.

Lapsettomaksi jäänyt liitto päättyi miehen kuolemaan 22.6.1891. Leskeksi jäänyt Rosa jäi viljelemään vuokratilaa, vaikka A. A.:n arvion, joka julkaistiin kohteen edelleen eläessä, mukaan

Mikään erinomainen maanviljelijä sanan varsinaisessa merkityksessä ei Rosa Enckell ole. Kasvatus ja heikko terveys ovat siihen osaltaan olleet esteinä, vaan ehken kumminkin suurimpana syynä on ollut, hänen puhtaasti aatteellinen ja runollisuuteen taipuva luonteensa. Sellaista luonnetta eivät maatalouselämän lukuisat käytännöllistä älyä vaativat toimet aina pysty tyydyttämään.

Ehkä A. A. ajatteli, että Rosalla oli turhan monta muuta mielenkiinnon aihetta. Keskisuomalaisessa 4.5.1929 tiivistettynä "Puutarha-asia on m.m. ollut hänen lempiharrastuksiaan. Niinpä hänellä oli monet vuodet puutarhakoulu Rutalan vuokratilalla Palokassa, ja on hän siten toiminut uraauurtavasti Keski-Suomessa. Naisasia, raittiuskysymys, eläinsuojelus y.m. jalot harrastukset ovat hänessä löytäneet lämpimän kannattajan." Ennen Rutalan puutarhakoulua Rosa oli perustamassa vuonna 1896 Jyväskylän puutarhayhdistystä, jonka tarpeisiin hän "vuokrasi kaupungilta maata Mattilantien ja Hämeentien risteyksestä. Vuonna 1903 puistoon istutettiin tuomia, syreenejä ja ruusuja." Alue tunnetaan edelleen Ruusupuistona.