perjantai 16. marraskuuta 2018

Naisakatemia

Lukiessani Lydia Hällforsin kirjaa Äidin muistelmia tapasin mielestäni ensimmäistä kertaa tiedon Naisakatemiasta, "jonka yliopiston opettajat olivat perustaneet jo v. 1873 korkeampaa sivistystä haluaville naisille" (s. 159). Hällfors oli kuunnellut ainakin Yrjö Koskisen ja Julius Krohnin luentoja.

Mitä muuta tästä akatemiasta on sanottu? Sanomalehdissä Naisakatemia mainitaan tietenkin. Uusi Suometar julkaisi 22.9.1873 etusivullaan pitkän kirjoituksen Nais-akatemian perustamisen johdosta ja kertoo 5.1.1874, että
Naisten sivistyksen korottamiseksi on viime vuonna astuttu huomattava askel eteenpäin. Helsingissä on perustettu "Nais-akatemia" ja Turussa "lukusali naisia varten", joilla molemmilla on sama tarkoitus. 
Eliel Aspelin-Haapkylän Suomalaisen teatterin historia II:sta selviää, että
Juuri mainittu Naisakatemia, johon alote lähti suomenmieliseltä taholta, oli yksityinen tiedemiesten yhdistys, joka kolmena tai neljänä talvikautena toimeenpani luentosarjoja naisia varten. Kaarlo Bergbom piti ainakin kahtena vuotena luentoja kirjallisuushistoriassa. Luentopaikka oli kemiallinen lukusali laboratoriohuoneessa ja sanotaan sen olleen täynnä innostuneita kuulijoita kun Bergbom luennoitsi. [...] Erään kuulijan [Nti Alma Floman, nykyään lehtorin rva Jalava] muistiinpanoista näkee, että Bergbom 1874-75 käsitteli Ranskan, Saksan ja Englannin kirjallisuutta 18:lla vuosisadalla ja 19:n vuosisadan alkupuolella. 
Yrjö Koskinen toteaa kirjassaan Johtavat aatteet ihmiskunnan historiassa, että
Ensimäisenä vuotena esitin lyhyen katsauksen Suomen kansan historiaan, seuraavana vuonna 1874-75 oli ihmiskunnan historia luento-aineena. Tunti viikkoonsa kolmen-kymmenen viikon mittaan oli minulla ulkonaisena rajoituksena; sen mukaan oli opetus sovitettava, ja näin syntyi pääasiallisesti filosofiallinen katsaus maailman tapauksiin. V. 1876-77, jolloin Naisakatemia jo oli hajalle mennyt, keräytyi minulle samaa luentojaksoa varten erinäinen kuulijakunta naisia
Eli
1873 Helsingissä käynnistettiin muutamien yliopistonopettajien toimesta pitkään valmisteltu naisakatemia saksalaisen mallin mukaisesti. Oppilaitokselle oli laadittu hyvin laajat kurssit. Sen oppilasmäärä jäi kuitenkin hyvin vähäiseksi ja toiminta oli lopetettava jo kahden lukuvuoden jälkeen. (Jari Salminen: Alamainen sivistysprojekti, tasa-arvo ja edistys. Suomen yksityisten oppikoulujen rakenteellinen kehitys 1872-1920)
Kuullostaa melko tieteelliseltä, mutta
Joidenkin tutkijoiden mukaan vuosina 1873 – 1874 naisyleisölle pidetyt yleistajuiset luennot, niin sanottu ”naisakatemia” oli ensimmäisiä maassamme järjestettyjä tieteen kansantajuistamisen tapahtumia. (Juho Karjalainen: Tieteen popularisointi vuosina 1925 – 1928 julkaistussa lehdessä Valo: Tiedettä kaikille.)
Muotikuva Illustrirter Kalender für 1873

1 kommentti:

kaarlo.kalliala@gmail.com kirjoitti...

Naisakatemia mainitaan jo Tietosanakirjassa (siinä ensimmäisessä suomalaisessa) omalla hakusanallaan. Kun isoisäni äiti Julia Bergroth, s Bähr, opetti lukuvuonna 1873–74 Helsingin ensimmäisessä (vuonna 1869 perustetussa) suomenkielisessä tyttökoulussa I luokalla kaikkia lukuaineita sekä kaunokirjoitusta ja käsitöitä, hän samanaikaisesti seurasi yliopistossa Naisakatemiaa.