Syntynyt olen Helsingissä, vaikka ihmiset melkein yksimielisesti väittävät, että asian laita ei niin olisi, ties mistä syystä. Jotakuinkin suurella varmuudella ja nojautumalla sangen päteviin todistuskappaleihin luulen kuitenkin itse olevani lähinnä totuutta ja käytän nyt hyväkseni tilaisuutta tämän totuuden julkistamiseksi. (Aarni Kouta: Suomalaisia näyttelijöitä: lapsuuden ja nuoruuden muistoja, s. 31-32)Totta ainakin siinä määrin, että tätä kirjoittaessani Wikipedia väittää Auroran syntynen Kurussa 30.7.1844. Kuitenkaan Kurun kastettujen listassa ei ole vastaavaa merkintää. Kansallisbiografiassa on sama päivämäärä, mutta paikkana Helsinki, jonka kastettujen lista tuottaa myös nollatuloksen.
Hiski-hapuilu kertoo, että Ensimmäisen Suomen meriekipaasin seurakunnassa menivät 15.5.1838 naimisiin leskeksi jäänyt vääpeli Gust Ad. Gullsten ja Catharina Södergren. Samassa seurakunnassa kastettiin heiltä viisi lasta:
- Maria Charl. s. 21.7.1838 (k. 1838/1839),
- Aurora Olivia s. 30.7.1839,
- Alex. Leopold s. 29.10.1841 (k. 14.8.1842),
- Augusta Emerentia s. 5.8.1843 (k.10.9.1843) ja
- Gustaf Emil s. 14.7.1844 (k. 18.1.1845).
Perhe Gullsten muutti meriekipaasin seurakunnasta 1846 (RK 1839-1848 s. 745). Auroran oman todistuksen mukaan hänen ollessaan kahdeksanvuotias (1847) isänsä muutti Sipooseen. Tämän jälkeen oli asuttu Saimaan kanavalla kunnes Auroran ollessa 13-vuotias (1852) asetuttiin joksikin aikaa Helsinkiin. "Muutimme Helsingistä parin vuoden päästä Hämeenlinnaan, sieltä takaisin Helsinkiin 1856,..." Hämeenlinnan ulosmuuttaneissa tosiaan on 30.10.1856 ompelijatar Aurora Olivia Gullsten, mutta ei "meitä". Rippikirjan 1851-1857 sivulla 261 hänet on merkitty syntyneeksi 30.7.1839 Helsingissä ja tulleeksi hansikasompelijana tammikuussa 1856 Mikkelistä. Helsingin rippikirjassa 1856-1869 III:353 Aurora on Katajanokalla ompelijatar, joka synnytti aviottoman lapsen 9.12.1866.
Minnen från Skatudden, eller, Det Helsingfors som går / pennteckningar af Rud. Wald. Åkerblom |
Näyttelijäoppilaana Aurora Gullstén esiintyi viimeistään syyskuussa 1871 (Åbo Underrättelser 9.9.1871). Kansallisbiografiassa väitetään, että "Vuonna 1862 Aurora Gullstén pääsi Helsingin Ruotsalaiseen teatterikouluun ja esiintymään ensimmäistä kertaa näyttämölle". Mutta, vaikka teatterikoulua suunniteltiin 1862, se aloitti toimintansa sanomalehtimaintojen perusteella vasta syksyllä 1866 W. Åhmanin johdolla ( Åbo Underrättelser 1.11.1862, 11.8.1866 , Helsingfors Dagblad 10.10.1866, Kirjallinen Kuukauslehti no 11/1868).
Auroran elämän loppuunkaan ei saa kirkonkirjaviitettä. Wikipedian mukaan (Kansallisbiografiaa seuraten) Aurora Aspegrén kuoli Ruovedellä 19.1.1911 ja "Lopun elämänsä Aurora Aspegren vietti Tampereen lisäksi Ruoveden Muroleessa, josta hän osti isänsä kotitilan Toikan." Edellinen on liian myöhäinen päivämäärä sekä digitoiduille kirkonkirjoille että sanomalehdille. Jälkimmäinen on haasteellinen, sillä en löydä Toikkaa Ruovedeltä.
Isä Gustaf Adolf oli syntynyt 24.1.1812 neiti Gustava Gullsténin aviottomana lapsena ja kastettu Kurussa Mylläristä eli kappalaisen virkatalosta, jonka rippikirjan sivuilta en äitiä ja lasta löydä. Kun Aurora sai iästään pois 5 vuotta, lienee mahdollista, että hän on kiillottanut ostamansa tilan sukutilaksi. Tai sitten Auroran jonkin aikaa käyttämä sukunimi Toikka on synnyttänyt liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
(Koska Auroran seuraaminen rippikirjoissa jäi perin vaillinaiseksi on mahdotonta sanoa milloin hän jätti vanhempansa. Ruovettä ja Kurua läpikäydessäni huomasin, että Ruoveden rippikirja 1851-1855 (s. 357, 360) tuntee Gustaf Gullstenin, joka on syntynyt Kurussa 24.11.1814, tullut Teiskosta ja avioitunut 25.10.1852 Väärinmajan Nenosen leskiemännän kanssa. Tietenkään vastaavaa kastetta ei ole Kurussa. Elämänsä jatkuu rippikirjoissa 1856-1862 s. 484, 1863-1869 s. 517 ja kuolema kutsuu 16.11.1864.)
1 kommentti:
Kiitos mielenkiintoisesta selvityksestä. Kiinnostuin Aurora Aspegrenista tänään havaitessani hänen hautansa Kalevankankaan hautausmaalla Tampereella. Luin tietysti siellä heti Wigistä tietoa, mutta tämähän onkin kiinnostava arvoitus.
Lähetä kommentti