2) Viisi (!) vuotta sitten ihailin kaupunkimiljööseen tuotuja kuvia historiasta. Kesäkuussa avatussa Töölönlahdenpuistossa idea oli toteutettu niin, että sitä tuskin erotti maasta. Kun pinnat tästä vielä kuluvat ja likaantuvat...
3) Myös viisi vuotta sitten jaoin muutamia tietoja Gustaf Wilhelm Finnbergistä ja myöhemmin käytin maalaustaan kuvituksena. Mutta miehestä näin kuvan vasta kun selailin Ateneum-lehden numeron 4/1900, jossa on E. Nervanderin artikkeli Om finske målaren Gustaf Wilhelm Finnberg.
4) Hilda Rintasen ajasta Bakussa ei ole löytynyt lisätietoa, mutta verkossa on tietoa Nobelin siellä palkkaamista suomalaisista.
5) Kirsi Vainio-Korhosen huivimaininnoille on sukua viimevuotinen Henrik Höjerin teksti Slöjan har en lång historia i Sverige, jossa viitataan Elisabeth Hallgren Sjöbergin aatehistorialliseen väitöskirjaan Såsom en slöja. Den kristna slöjan i en svensk kontext. Se keskittyy 1800- ja 1900-lukuun, mutta voisi tarjota ajateltavaa Suomenkin suhteen. Kun kerran yhteinen kulttuuriperintö.
6) Åbo Akademi on digitoinut pdf:ksi Uno Godenhjelmin kokoaman Minnen från vargåren i Åbo län 1880-1882, joka liittyy vanhaan tekstiini susista ja lapsista.
7) Vuoden 2014 lopulla julkaisin humalasanastoa sadan vuoden takaa. Vaihtoehtoinen listaus tuli vastaan Kotuksen sananparsikokoelmassa Kokemäeltä. Olivatkohan nämä kaikki mukana (lukion äidinkielenopettajani ja naapurimme) Laura Hyvätin kokoamassa murresanastossa?
8) Espoon tullin vaiheita minun ei olisi tarvinnut ihmetellä, jos olisin avannut Helsingin kadunnimien kirjan.
9) Helsingistä puheen ollen, verkossa tuli vastaan julkaisu Puistokatu 4 - rakennushistoria ja inventointi (pdf)
10) Arvosteluun vaikuttaviin seikkoihin liittyen leike Ampiaisesta 16/1910
10) Arvosteluun vaikuttaviin seikkoihin liittyen leike Ampiaisesta 16/1910
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti