Lehdessä Sverigekontakt 1/2013 on Patrik Göranssonin juttu Svenskt kyrkoliv i Riga från Gustav II Adolf till ”Konung Oscar”, joka selostaa peruslinjat. Seurakunnan perusti Kustaa II Adolf syyskuussa 1621 ja hänen mahtikäskyllään sen käyttöön annettiin vuonna 1226 valmistunut Pyhän Jaakobin kirkko.
Tämän ajan kirkkoherroja Johannes Gezelius (ilmeisesti melko nimellisesti) vuodesta 1661, Jeremias Gregorii Raumstadius vuodesta 1662 vuoteen 1672. Viimeinen (?) Ruotsin kauden kirkkoherra oli Olof Fontin, joka mainitaan virassa tyttärensä häiden aikaan 1707.
Göranssonin mukaan Uudenkaupungin rauhan jälkeen seurakunta joutui luopumaan kirkostaan ja ruotsalainen (ruotsinkielinen) seurakunta yhdistettiin suomenkieliseen. Matthias Akiander mainitsee kirjassaan Bidrag till kännedom om Evangelisk-lutherska församlingarne i Ingermanlands stift (s. 111-112) että vuonna 1728 "svenska församlingen i Riga hos consistorium i Stockholm anhållit om en prest för svenska och finska församlingen derstädes" ja ehdokasta, joka ei osannut suomea ei voitu valita.
Seurakunnan kirkkoherroja olivat ainakin Johan Forsman 1726-1754 ja Karl Hodeen 1759-1760
Kun alun lehtileikkeessä esiintynyt Johan Ytter tuli Riian ruotsalais-suomalaisen seurakunnan kirkkoherraksi vuonna 1777 havaitsi hän (Göranssonin mukaan), että seurakunnassa ei enää ollut suomea puhuvia, vaan siihen oli liittynyt virolaisia. Ruotsinkielisten osuus väheni niin, että viimeinen ruotsinkielinen jumalanpalvelus pidettiin vuonna 1814. Saman vuoden alussa kuoli kirkkoherrana isänsä jälkeen toiminut Johan Adolf Ytter.
Suomenkielisestä väestöstä 1700-luvun alkupuolen Riiassa joku jotain kirjoittanut? Seurakunnan kirjat jossain arkistossa? Yhdet esivanhempanihan menivät Riiassa naimisiin... Painettuna on julkaistu Das Kirchenbuch der St. Jakobskirche in Riga, 1582-1621, jonka loppuvuosi sopii edellä kuvattuun. MAP-kirkon mikrofilmeillä on Evangelische Kirche Sankt Jakobi Riga Kirchenbuch, 1668-1938, joka voisi sisältää suomalaisiakin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti