Matti Kurikka monelta puolelta

Eilen Työväenliikkeen kirjastossa järjestetty seminaari Matti Kurikka - profeetta omalla ja vieraalla maalla oli hieno. Kuusi tutkijaa onnistui risteyttämään oman varsinaisen tutkimusaiheensa Kurikkaan ja tämä kaikki esitettiin kronologisessa järjestyksessä niin että tunsin itseni huomattavasti oppineeksi päästyäni ulos vesisateeseen.

Kirsti Salmi-Nikander aloitti kertomalla Kurikan opiskeluvuosista, joihin liittyi osakunnan käsinkirjoitettu lehti - hänen tutkimusalueensa. Perustiedot olivat minulle uutta ja ihmeellistä tietoa. Se, että Kurikka ja A. B. Mäkelä opiskelivat Helsingin yliopistossa, hämmästytti minua suuresti, mikä kertoo lähinnä omista oletuksistani työväenliikkeen alkuajasta Suomessa.

Mikko-Olavi Seppälä kertoi Matti Kurikasta näytelmäkirjailijana ja herätti monen kiinnostuksen näytelmään Baabelin torni (1897). Vapaata rakkautta ja hashista?! Vaikka Kurikan sukset menivät 1900-luvun alussa vakavasti ristiin työväenliikkeen kanssa, erityisesti näytelmäänsä Viimeinen ponnistus (1884) esitettiin työväennäyttämöillä ahkerasti 1920-luvun alkuun asti. Seppälä oli hakenut esitystietoja ainakin Ilona-tietokannasta, jossa "ovat Suomen ammattiteattereiden esitykset 1800-luvulta tähän päivään."

Sami Suodenjoki visualisoi kevään 1899 merkitystä Kurikan elämänkulussa sanomalehtimainintojen määrillä.

Minulle Kurikan esittämä Suuren adressin kritisointi ja tästä herännyt hänen arvostelunsa ja maanpetturiksi leimaamisensa oli taas ihan uutta juttua. Mielenkiintoisen lisävärin antoi se, että Kurikkaa inkerinmaalaisena alettiin nyt pitää venäläisenä ja hänen mielipiteitään esitettiin venäläisessä lehdistössä alkuperäisestä merkityksestä poikkeavalla tavalla. Minua historian paremmin hallitsevat taas ymmärtävät, että episodi johti työväenliikkeen radikalisoitumiseen, itsenäistymiseen ja jakautumiseen.

Anne Heimo tutkii Australian suomalaisten historiatietoutta (tms.) ja kertoi Kurikan sinne viemästä siirtolaisryhmästä. Hän myös kierrätti J. Ivanovan pienen sarjakuvavihon Utopisti eli Matti Kurikan elämä ja teot (2014), joka näytti ansaitsevan paperia paksummat kannet.

Agitaattoreita tutkiva Anna Rajavuori kertoi siitä, miten Kurikan jouduttua taas/entistä huonompaan huutoon suurlakon 1905 aikana, "kurikkalaisuus" alkoi tarkoittaa kaikkea epätoivottavaa, epäluotettavaa ja hajoittavaa työväenliikkeen piirissä. Suurlakko aktivoi entistä suuremman joukon ihmisiä, eikä näiden puheet aina pysyneet johtajien suunnittelemassa linjassa. Hmmm... irtoaisiko tästä joku analogia nykypäivään?

Mikko Pollarin väitöstutkimuksen aiheesta ehdin kirjoittaa sanat teosofia ja työväenliike. Teosofia liittyy Kurikkaan, mutta Pollari tarkasteli Kurikan viimeisten Suomen vuosien poliittista aktiviteettia. Mielenkiintoisesti tämä oli ohitettu Kurikan elämäkerrassa ja siinä myös väitettiin Kurikan lähteneen Amerikkaan puoli vuotta aikaisemmin kuin todistettavasti on tapahtunut. Uuden totuuden jäljille auttoivat Historiallisen sanomalehtikirjaston haut.

Lopuksi Kirsti Salmi-Nikander kertoi lyhyesti Kurikan viimeisistä vuosista Amerikassa. Häntä kiehtoi tarinaperinne, jossa on kaksi erilaista näkemystä ja ajoitusta Kurikan kuolemasta: puistonpenkillä New Yorkissa vai sydänkohtaus puuta kaataessa kotitilalla Rhode Islandilla. Ratkaisu (tai kolmas totuus) voisi löytyä kuolintodistuksesta. Salmi-Nikanderin mainitsema hautakivi  on Brooklynissa.

Yleisössä ollut Kurikan lapsenlapsenlapsi mainitsi löytäneensä Kurikan perheineen Brooklynista vuoden 1910 väestönlaskennassa. Hän kuitenkin tietää, että talouteen merkitty tytär ei koskaan ollut Amerikassa. Toivottavasti jollain on aikaa ja energiaa käydä Amerikan peruslähteet kunnolla läpi, jos mainittu kirjaprojekti etenee. Kuten soisin.

Itselläni ei ole Ancestryn tiliä voimassa, mutta harjoituksen vuoksi hain pari dokumenttia FamilySearchista:
- saapuminen Liverpoolista New Yorkiin 5.7.1907
- saapuminen Southamptonista New Yorkiin 23.6.1909. Mukana 22-vuotias vaimo Hanna, 2 1/2 -vuotias tytär Auli ja alle vuoden ikäinen tytär Maire.
- väestönlaskenta 1910, jossa ei ole Maire-tytärtä, mutta Kurikan ensimmäisen avioliiton tytär, joka edellä mainitun tiedon mukaan ei koskaan matkustanut Amerikkaan.
- saapuminen Washingtonin osavaltioon Kanadasta heinäkuussa 1912
- saapuminen Kanadasta Vermontiin 1912 , sama (?) kuvanakin

Sivulöytönä Matti Kurikan hyvin todennäköisen sukulaisen hautaus Tuuterissa Inkerinmaalla.