L.Välikangas; Suomalaiset ei osaa markkinoida keksintöjään ajatelkaa vaikka pussilakanaa,mieletön tuote mutta olemassa vain meillä @ylepuhe
— YLE Puhe (@ylepuhe) May 25, 2015
Ylellä puhutaan näköjään jotain höpö-höpöä. Ensinnäkin - jos uskoo kirjastonhoitajia - "Pussilakanat keksitty Saksassa jo 1800-luvulla." Lähteenä Ylen oma sivustoTuossa lukee, että pussilakanat levisivät Pohjoismaihin 60-luvulla. Todellakin, myös Ruotsissa on pussilakanoita (påslakan)! Heikäläistenkin kirjastolaiset ovat vastanneet niitä koskevaan kysymykseen, mutta eivät ole osanneet sanoa mistä pussilakanat olivat Ruotsiin ilmaantuneet.
Ameriikaksi pussilakana on 'duvet cover' ja heikäläisten verkkokaupat näköjään niitä myyvät, joten joku on ehkä ostanut ja käyttänytkin Atlantin takana. Sänkyvaatteiden historiaa esittelevä verkkosivu toteaa pussilakanoiden olleen Englannissa uutuuksia 70-luvulla. Matkustajina britit olivat törmänneet niihin Euroopassa jo 1800-luvulla ja inhonneet irtonaista peittoa suuresti. Ilmeisesti kotimaassa oli ujuttauduttu tiukasti sijatun päällislakanan alle.
6 kommenttia:
Törmäsin pussilakanoihin Saksassa, kun olin xiellä 1952 vaihto-oppilaana. Kokemus oli taivaallinen, ja meille hankittiin pussilakanoita jo 50-luvulla. En tosin muista mistä ollivat peräisin.
Kiitos todistuslausunnosta!
Twitter-keskustelussa kävi myös ilmi että monen mielestä ruotsalaisista pussilakanoista puuttuu kätevät kulma-aukot, joiden avulla vedetään peitto lakanan sisälle. Ihmettelin väitettä, mutta jäljet johtavat sylttytehtaalle eli Ikeaan... Tässä on Ruotsin yleisradion radioreportaasi jossa selvitetään miksi Ikea lopetti kulma-aukkoisten pussilakanoiden tuotannon - tuotantokustannuksissa säästettiin, ja syitä haettiin myös Pohjoismaiden ulkopuolisten maiden kulttuureista joissa kyseiset aukot puuttuvat.
http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=2153&artikel=4788537
Saksassa kokemissani ja tapaamissani pussilakanoissa oli aukko toisella sivulla, josta peitto pujotettiin sisään. Eihän se siten ihan niin pussi ole kuin suomalainen, mutta kuitenkin.
Äitini on monasti kertonut törmänneensä ensi kerran pussilakanoihin Moskovassa 1957, jolloin niitä ei vielä kuulemma ainakaan Nokialla ollut.
Lenigngadissa oli kuuskytluvun alussa pussilakanoita, joissa oli pällipuoleksi tarkoitetulla puolella noin 40x60 cm soikea aukko keskellä peitteen pujottamiseksi lakanan sisään. Kotona äitini innostui asiasta ja ompeli kahdesta lakanasta pussin, johon jätti kulmiin aukot. Siitä lähtien meillä käytettiin vain pussilakanoita
Lähetä kommentti