Kesken jäänyt matkaopas

Sain eilen kirjastosta Ilari Aallon kirjoittaman ja Elina Helkalan kuvittaman uutuuden Matkaopas keskiajan Suomeen. Olen jo vuosia lukenut Aallon blogia Mullan alta, joten oli odottanut kirjaa koko alkuvuoden ja mainostanut sitä eteenpäin jo vuosi sitten, kun olin kuullut hankkeesta.

Lukuintoni sai valitettavasti pahan kolahduksen jo ensimmäisellä varsinaisella aukeamalla. Sen  vasemmassa yläkulmassa

Jotkut teistä ehkä muistavat hepulini, kun Turun linnan aikajanassa väitettiin, että "Kokemäenkartano korvasi Forsbyn linnaluodolla sijainneen linnan vuonna 1387", kun oikea vuosiluku on 1367. Nyt tässä kauniissa kovakantisessa kirjassa väitetään, että 33 vuotta purkamiskäskyn jälkeen linna on hallintopaikka?

Innostukseni oli laimentunut, mutta aloitin varsinaisen leipätekstin lukemisen. Kuten monessa muussakin tietokirjassa, kaipasin kipeästi lähdeviitteitä ja tiukempaa tekstiä, jotka eivät kuulu genreen. En ilmeisesti enää kuulu suureen yleisöön, kun alan miettiä oliko saame yksi ainoa kieli vielä keskiajalla, olivatko kaikki käsityöläiset porvareita, olivatko kaikki sukunimelliset savolaiset Novgorodin puolella ja oliko Pähkinäsaaren raja ajan ihmisille merkityksellinen. Ja paria muuta asiaa.

Sivulla 58 puhuttiin kiirastulesta ja jostain syystä se vei minut kiusaukseen tarkistaa oliko Kokemäki kirjan hakemistossa. Sitten käännös sivulle 212, jossa kerrotaan että

Satakuntaa hallitaan Kokemäenjoen varressa sijaitsevasta Aborchin linnasta. Aborch on rakennettu saarelle Turun piispalle kuuluvan Kokemäenkartanon edustalle.

Siis kolmatta (toinen sivuilla 20-21) kertaa väitetään, että Kokemäellä oli linna vuonna 1400. Lähteeksi on merkitty Tapio Salmisen Joki ja sen väki. Ei sivunumeroita, joten en jaksa kaivaa sitä kirjavuoren pohjalta esille. Olin konsultoinut Salmista Turun linnan tekstin yhteydessä ja hänestä siinä oli väärin vain vuosiluku. Eli Kokemäenkartano on asiantuntijan mukaan ollut vuonna 1400 Kokemäenkartanon läänin hallintopaikka - siinä määrin kuin lääniä ei hallinnoitu Turusta käsin.

Ja koska se oli kruunun hallintopaikka, se ei todellakaan ollut Turun piispan hallinnassa. Toisin kuin Linnasaaren kohdalla Kokemäenjoen pohjoisrannalla oleva Forsby. (Juu, juuri se, josta on  käännetty sukunimeni.)

Abroch on jäänyt tarttumatta muistiini, joten pitää luntata Wikipediasta. Josta opin, että Satakunnassa tosiaan oli tuon niminen linna 1400. Mutta kukaan ei tiedä varmuudella missä se sijaitsi. Matkaoppaan tapaiseen tietokirjaan ei sovi epävarmuus, mutta minulle on näköjään mahdottomuus lukea tekstiä, joka peittää tiedon aukot.

Olen varma, että suurin osa lukijoista ei välitä hiukkaakaan Satakunnan hallinnosta vaan lukee tyytyväisenä sujuvaa tekstiä ja ihailee kauniita kuvia. Ei onnistu minulta. (Eikä tämä ole ensimmäinen kesken jäänyt tuore tietokirja tänä vuonna. Ainakin kolmas.)