maanantai 18. toukokuuta 2015

Aatelistytön lapsuutta 1800-luvun lopulla

Katri Savolaisen kirja Palmikkopäinen tyttö on aikoinaan markkinoitu nuortenkirjana. Minusta siitä puuttui (hyvällä tavalla!) jotain tyypillistä, ehkäpä siksi, että kirja perustuu todellisuuteen. Savolainen paljastaa alkusanoissaan, että kertoo äitinsä tyttövuosista niinkuin hän oli niistä lapsilleen kertonut. Päähenkilön nimen Savolainen on vaihtanut, mutta internetin aikana on helppo saada selville kenestä on kyse.

Olga Armfelt (1866-1936) oli August Edvin Armfeltin (1836-1905) toisen avioliiton esikoinen. Savolaisen mukaan August Edvin oli tavannut "kauniin talonpoikaistytön" ja vienyt tämän "vihille koko suvun vastusteluista huolimatta". Kyseessä oli Johanna Mathilda Ahlroos (1844-1924) Halikosta.

Verkon aatelistietojen mukaan August Edvin oli tämän avioliiton alussa töissä lennätinasemalla Torniossa ja sitten Viipurissa. Savolaisen kertomuksessa
Mutta mikä lienee syynä ollut, hän ei kauan pysynyt siinäkään työssä, vaan siirtyi paikasta toiseen. Junan penkillä ja kyytihevosen rattailla sai pikku Anna-Maria [eli Olga] istua nyökytellä äitinsä sylissä muuttotavaroiden keskellä pitkät päivät. Päädyttiin viimein sitten Tuurilaan kreivillisten sukulaisten siipien suojaan.
Tarkoitettaneen Viurilaa Halikossa, jossa Olgan isälle annettiin piharakennus asuttavaksi ja tilejä hoidettavaksi. Olga päätyi kreivillisellä käskyllä isänsä äitipuolen kotiin ja sieltä Pietarin Pyhän Katariinan tyttöopistoon.

Savolaisen kirjan mukaan Olga ei koko kouluaikana nähnyt vanhempiaan, eikä jäänyt heidän luokseen pääsytodistuksen Suomeen tuotuaankaan. Kirjassa kerrotaan sitten hänen palveluspaikoistaan ennen lupausta onnellisesta lopusta papin vaimona.

Taitavasti kirjoitettuna ja todellisuuden makuisena pidin kirjasta kovasti ja suosittelen sitä lämpimästi 1800-luvun lopun elämästä kiinnostuneille. Todellisuuspohjassa jäi kaivertamaan Olgan isän ensimmäinen vaimo, jonka elämänvaiheista luulisi jonkun jossain kirjoittaneen. Vaikkapa romaanin?

Tämä Amanda Carolina Lindh meni August Edvin Armfeltin kanssa naimisiin Lempäälässä 15.3.1859. Liitto päättyi avioeroon 3.1.1863 ja Amanda Carolina meni 20.3.1864 Lempäälässä naimisiin August Edvinin veljen kanssa. Savolaisen nimimuunnoksin
Henrik-setä oli kerran ottanut mukaansa Suomesta veljensä, Anna-Marian isän vastavihityn vaimon, hienon ja komean Dora-rouvan, josta sitten tuli hänen vaimonsa. Mutta pelkkää onnettomuutta tämä huikenteleva nainen oli Henrik-sedällekin tuottanut. Sillä tuskin oli pikku Elisabet kapaloistaan päässyt, kun tuo tunnoton äiti toisen kerran karkasi jonkun näyttelijän kanssa teille tietymättömille, jättäen tyttösensä Njanjan - imettäjän - haltuun.
Aatelissivuston mukaan toinen avioliitto päättyi viralliseen eroon vasta heinäkuussa 1890. Kolmannen liittonsa Amanda Carolina solmi Venäjän armeijan kapteenin kanssa 24.8.1890.

Valokuvan Pietarista vuonna 1898 tarjosi Rijksmuseum.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Eikös tuo Olga ole sanaseppo Reino Hirvisepän eli Palrothin eli Pallen äiti? Ainakin velipjalle ko. henkilö on merkitty äidiksi.

OL

Anonyymi kirjoitti...

Näin on. Tässä Olgan 70-vuotisjuttu Naisten Åänessä
Naisten ääni, 01.11.1936, nro 21, s. 14
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/908084?page=14
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot