keskiviikko 13. elokuuta 2014

Miesmäisiä naisia

Useissa sanomalehdissä (esim Pohjalainen 11.2.1899) julkaistiin vuoden 1899 alussa pikku-uutinen "Miesmäisiä naisia".
Eräässä talossa Ylivieskan ja Oulaisten rajamailla asuu kaksi naista, jotka toimittavat itse, koska talossa ei ole miesväkeä, kaikki tavalliset talouden työt, niinkuin rangan ja halon hakkuun sekä hevosajot kesällä ja talvella. Toinen naisista on aina hevosmiehenä ja toinen hakkaa metsässä tai toimittaa kotiaskareita kotona. Reippaasti käykin naisilta työnteko, juuri kuin parhailta miehiltä, sitä ainakin todistaa nuo syksyisin talon läheisyydessä tavattavat suuret rankakasat.

Toisessakin paikassa samoilla seuduilla kuuluu olevan nainen, joka tekee kaikkia tavallisia miesten töitä ja on sen lisäksi niin erinomainen metsästäjä ja kalastaja, ettei vertaistansa joka kuusen juurella kasvakaan.
Mukava olisi saada nimet kaikille näille reippaille naisille. Ilmari Havu mainitsee kirjansa Pietari Päivärinta, kirjallisuushistoriallinen tutkimus sivulla 152, että jälkimmäisen kappaleen nainen on sama kuin Päivärinnan Lammin Maija tarinassa "Uudistalon emäntä" kokoelmassa Syyslehtiä.
"Noh, oletko sinä sitten tottunut lintuja pyytämään?"
"Viisivuotiaasta saakka olen jo lintuja pyytänyt", vakuutti emäntä.
"Ja olet saanut…
"Ja olen saanut."
"Jonkun nokan joskus", sanoi Jakke ikäänkuin vieläkin epäillen.
"Tavasta suuria kontillisiakin."
"No, jotakin sitä kuulee", sanoi Jakke vähän häpeillen.
Havun mukaan kyseessä oli Maria Fredrika Jaakontytär Koivuoja (s. 1847), joka emännöi Kytökorven taloa Oulaisissa lähellä Ylivieskan rajaa. Miehensä Heikki Juhonpoika Stenbäck-Kytökorpi kuoli 1917.

Tämä oli tällä erää viimeinen Päivärinta-poiminta. Ilmeisesti en ole mihinkään aiempaan linkittänyt Lauri Päivärinnan gradua Pietari Päivärinta yhteiskunnallisena vaikuttajana 1858-1893?

Kuvituksena Isaac Levitanin maalaus. Wikiart.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Tuosta tuli mieleen hiljattain Areenasta (http://areena.yle.fi/radio/2119936?start=27s) kuulemani katekeetta Laura Lehtolan kertomus työstään Pohjois-Lapissa 1900-luvun alkupuolella.

Tiedä sitten oliko hän nyt miesmäinen mutta aika kova täti kuitenkin.

Ahti A. Armoton