keskiviikko 29. joulukuuta 2010

Tuli tehtyä

HY AY 2010-2011, Hhs127 Talous ja talouspolitiikka

Eilen oli töistä lähtö hidasta ja totesin toiselle konttorirotalle syyksi esseen viimeistelyn tuskan. "Vain yksi sivu? Ja suomeksi?" kuului toteamus, jonka voimin ryhdistäydyin kotiin päästyä. Luin jo aikaansaadun pumaskan, joka kävi koskemattomana joulunvietossa. Ja ähelsin sen määrämitasta puuttuneen liuskan.

Tällainen kirjoittaminen oli maton kutomista yhdistettynä tilkkutyöhön. En tykännyt. En tykkää lukea yleistäviä historiakirjoja, joissa ei ole lähdeviitteitä. Ja vielä vähemmän yrityksestä omaksua moisesta tekstistä tietoa, niin että sen olisi esseen omaisesti voinut tuottaa omiksi ajatuksiksi. Juttu olisi ollut täysin tuhoontuomittu, jollei kotona olisi sattunut olemaan pari toisen tyyppistä kirjaa, joista sai tukea.

Keskiajan maatalouden valitsin työotsikoista, sillä se oli ainoa, joka tuntui yhtään kiinnostavalta. Yllätyksekseni muuttui mielenkiintoisemmaksi tutustumisen myötä. Teki mieli lukea siitä asiallisempaa kirjallisuutta ja enemmän, mutta yritin pitää itseni aisoissa. Kun on muutama muukin juttu kirjoitettavana.

Niinpä saatuani ensimmäisen ähellykseni valmiiksi, avasin uuden tiedoston ja kirjoitin seuraavasta aiheesta melkein liuskan katsomatta kirjallisuuteen. Ajatukset kulkevat hämmästyttävämmän paljon liukkaammin, kun tietää asiasta jotain jo etukäteen.

2 kommenttia:

Raimo Rantanen kirjoitti...

Keskiajan maatalous kiinnosti minua kirjoituksessasi. Olen nimittäin selvitellyt Satakunnan osalta vetojuhtakysymyksiä. Lähinnä olen tutkinut vetohärkien ja hevosten suhdetta keskiajan lopulta 1800-luvun puoliväliin.
Siinä näkyy selvästi maatalouden muuttuminen ja yhteiskunnan rakenteen muutos yleensäkin.
Muuten olen harrastanut myös jonkin verran sukututkimustakin.

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Jos tuon esseen aiheena olisi ollut keskiajan maatalous Satakunnassa tai edes Suomessa, olisin perehtynyt asiaan sellaisella innolla, ettei juttu olisi vieläkään valmis. Mutta kyseessä oli läntisen Keski-Euroopan kartanotalous, jolla oli toki yhtymiä Suomeen, mutta ei suoria sellaisia. Mielenkiintoisinta oli muutokset ja kannattaa tosiaan muistaa, että niitä tapahtui myös staattiseksi mielletyssä Suomen maataloudessa.

Seuraavaksi pitäisi miettiä rahatalouden leviämistä Suomen maaseudulle. Siitä on harrastuksen kautta kertynyt tietoa ja on myös halua oppia lisää.