Kivalteri Heikki Hannunpoika Porin kreivikunnasta

Otanpas vaihteeksi esille 1600-luvun miehen, joka a) ei asunut Kokemäellä ja b) on esi-isäni.

Porin kreivikunnan kivalteri hukkui kesällä 1660. Uudeksi valittiin Heikki Hannunpoika, joka oli ollut jo kauan kreivin tallin palveluksessa. Hän osasi maan molempia kieliä, mistä oli hyötyä kivalterin vastuulle kuuluvissa oikeusasioissa.

Porin kreivikunta oli kuningatar Kristiinan Gustaf Hornille läänittämä kokonaisuus tiloja Ulvilassa, Kokemäellä ja Huittisissa. Horn kuoli vuonna 1657 ja Heikki Hannunpojan kivalterina ollessa alueen hallinta oli Hornin lesken Sigurd Bielken käsissä. Tukholmasta asti kävi kivalteri hakemassa valtakirjansa vuonna 1663. Kivalteri ei kuinkaan ollut kreivikunnan päämies vaan läänittäjän eduista huolehtivat ensimmäisinä kreivikunnan vouti ja inspehtori.

Koiviston kartanossa kirjoitti vouti Hans Haansson 1.1.1661 asiakirjan, jonka nojalla Yyterissä sijainnut autioksi jäänyt 4 ¾ veroäyrin ja ¾ manttaalin tila, jota vänrikki Mårten Sigfridsson oli asunut, annettiin ”brevvisaren” Henrik Hanssonille. Vuonna 1663 on Yyterin tilalle verokirjoihin merkitty Henrik Hansson, jolla oli vaimo Brita. Seuraavana vuonna hänellä on titteli Gewaldier eli kyse on kivalteri Heikistä. Tilan kohdalla lukee ”kreivillinen lahjoitus”.

Yyterissä oli tähän aikaan kolme tilaa. Yksi oli Munck-suvulla ja kaksi, joissa yhteensä 9 äyrinmaata, kuuluivat Hornin saamiin lahjoituksiin.

Titteli kivalteri putoaa Heikin kohdalta verokirjoissa pois 1676. Kuitenkin vielä 1678 ja 1679 vouti kirjoittaa kivalterista nimeltä Henrik Hansson. Tämä oli tuolloin ollut tottelematon ja/tai noudattanut käskyjä leväperäisesti.

Vuoden 1680 tileissäkin on vielä maininta Heikistä kivalterina. Tämä ”on ollut aivan korvaamaton verojen karhuamisessa sekä kihlakunnan käräjillä ja tuomioiden toimeenpanossa, vankien edestakaisin kuljettamisessa jne". Seuraavana vuonna puhutaan Porin raastuvanoikeuden pöytäkirjassa kivalteri Henrik Hanssonin tontista, mikä viittaa hänen muuttaneen kaupungin puolelle.

Porissa haudattiin 16.5.1686 kivalteri Hindrich Hansson. Ruuthin Porin historia summeeraa jatkon: ”Hänen poikansa ottivat nimekseen Sillström. Vanhin heistä muutti kaupunkiin vuonna 1679 ja muut myöhemmin. Suku eli täällä vuoteen 1808.”

Lähteet:
SAY Ulvila 1654-1673, 1674-1693
Alex Paltschikin tutkimukset. Kansallisarkisto.
Mauno Jokipii: Porin kreivikunta. Historiallinen arkisto 54. 1953 s. 105-170
Janne Haikari: Isännän, Jumalan ja rehellisten miesten edessä. Vallankäyttö ja virkamiesten toimintaympäristöt satakuntalaisissa maaseutuyhteisöissä 1600-luvun jälkipuoliskolla. Bibliotheca historica 121. 2009
Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II . Satakunta-kotiseutututkimuksia 3.
Ruuth: Porin historia

Myöhempi lisäys: Kotivuoren ylioppilasmatrikkeliin on litteroitu Ulvilan käräjiltä 4.–6.7.1674 f. 22 kohta "een saak angående Johan Nilsson i Härpä, som skall han med Löfwerij och Trolldoom omgåtz och ibland annat brukat ett låås emellan twenne Qwarnsteenar när han går för Rätta, på dett han eij må i sina ehrander tappa eller succumbera, hwilket låås hans broder Simon honom ifrån tagit hafwer och fördt dett till sin broder Anders i Biörneborg, dhen sedan låset Gewaldigeren Henrik Hansson lefwererat hadh" sekä Porin RO 28.3.1681 s. 20 "Opstegh Rådman Nilss Larsson och efter sin Systers Sal: Gulsmedens Jacob Brasks Enckias ifrån Åbo dygdesamma Hustru Sara Larssdotters skriftelige begäran af d: 23 hujus fordrade af Grefskaps Gewaldiern Henric Hansson först 8 D:r Kopp:r M:t."