Kansatieteellisiä tutkimuksia Tyrvään kihlakunnassa.

Luikerreltuamme Sotkan kapeitten salmien ja Sorvanselän läpitse tulimme Vesilahden saariston kaltaiselle seuduille. Pajulahti, korkeain ja metsäisien vuorisaarien ja rantojen ympäröitsemänä, näytti paljon juhlallisemmalta kuin koko Pyhäjärvi. Laskimme maalle samannimiseen kylään Tottijärven kappelissa, josta oli kolmatta virstaa suurimmaksi osaksi jalkapatikassa käveltävää tietä Sarkolan kylään, jossa tutkimuksemme olivat aljettavat. Vähäisen katsottua ympärillemme korjasimme matkalaukkumme Mattilan taloon, jonne jäimme kolmeksi päiväksi.

Mitenkä aloittaa ja mikä kaikki oli tutkittava? - Istuimme talon kuistilla. Siinä riippui sirppiä, vesuria, kirveitä ja viikatteita. Näitä katsottiin ja niistä ruvettiin puhumaan ja kumppanini kuvaa tekemään. Kysyttiin kunkin paikan eri nimitystä kussakin kapineessa.

Ylioppilas A. O. Heikel teki länsisuomalaisen osakunnan kansatieteellisen toimikunnan apurahalla kansatieteellisiä tutkimuksia Tyrvään kihlakunnassa. Tuloksia raportoitiin alla luetelluissa Uuden Suomettaren numeroissa ja julkaistiin myöhemmin myös kirjassa Satakuntaa ja satakuntalaisia III (1972)

I. Kansatieteellisiä tutkimuksia Tyrvään kihlakunnassa. 7.7.1880 nro. 81
II. Sarkolan Mattilasta [Tottijärvi]. 19.7.1880 no 86
III. Nykyaikainen todellinen Matti. 21.7.1880 no 87
IV. Puu-alnakka, tanssit ja naisten kansallispuku Kiikassa. 7.8.1880 no 94 (Kansallispukuneuvoston sivun mukaan "Länsisuomalaisen osakunnan matkalla Tyrvään kihlakunnassa 1879 Agathon Reinholm teki mm. Mouhijärven naisen kansanpukua esittävän akvarellin, Saikan Mantan ja A.O. Heikel kuvaili pukeutumista ja keräsi puvun osia, jotka päätyivät sittemmin Kansallismuseon kokoelmiin. Kirjallinen ja kuvallinen aineisto on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistossa. " )
V. Miesten pukuja. 23.8.1880 no 101
VI. Pirtti 23.6.1881 no 141
VII. Kota ja sauna. VIII. Luhdit IX. Aitta 5.7.1881 nro. 150
X. Talli ja navetta. XI. Riihi. 16.07.1881 nro. 160

Tyrväätä sivuten voi mainita myös verkossa luettavissa olevan D. Skogmanin matkakertomuksen Satakunnasta (s. 123 alkaen, jälkimmäinen numerointi). Samassa Suomi-sarjassa ilmestynyt Antero Vareliuksen Kertomus Tyrvään pitäjästä löytyy myös verkosta. Tuoreempi on Sanna Kauniston kielitieteellinen gradu Tavalliset mäet ja kalliot, tyrvääläiset vuoret ja ahteet - historiallisen Tyrvään alueen maankohoumannimien perusosien analyysi.