Arvostelun kirjoittaja Pekka Vuorio käsittelee informaatioristiriitaa näin:
Pelivihkosen tarjoama informaatio ensin hymyilyttää, mutta toisella mietintäkerralla se herättää jo ajatuksiakin. Huomaan jostakin syystä luontaisesti ajattelevani, että Virrankosken ja muiden suomalaisten historioitsijoiden esittämät näkemykset olisivat automaattisesti totta, tai ainakin enemmän totta kuin pelin ja epäilemättä miljoonien venäläisten näkemykset.Lähdekritiikki on aina tarpeen, mutta eikö kannattaisi ensin ottaa vertailun kohteiksi toisiaan vastaavat tutkimukset. Siis verrata Virrankosken näkemyksiä johonkin 2000-luvulla kirjoitettuun NL-Venäjän historiaan. Eikä ohjevihkoseen, jonka tiedot on voitu poimia vaikkapa 1950-luvulla julkaistusta koulukirjasta?
Mitäpä me suomalaiset, pieni ja katkera kansa, joka hävisi talvisodan lisäksi vielä suuruudenhulluuksissa aloitetun jatkosodankin, olisimme kirjoittelemaan ja kertoilemaan maailmanhistorian tapahtumista.
Taidankin tästä lähtien suhtautua korostuneella lähdekritiikillä ”tietoon” Suomen sotahistoriasta.
2 kommenttia:
Ja kyse oli ajanvietepelin ohjevihkosesta? Tuskin sen lukijoita voisi vähempää kiinnostaa joku historiallinen fakta/valhe
Tässä digitaalisen kulttuurin lehtorin Petri Saarikosken arvio samaisesta pelistä Agricolassa:
Peliharrastajat talvisodan taistelukentillä
Lähetä kommentti