Torppia ei 1700-luvulla ollut vielä kovin runsaslukuisesti, mutta Kokemäenkartanon tutkinnan yhteydessä opitun perusteella voi arvata, että niistä löytää melko niukasti tietoja. Oletettavasti harvinaisen poikkeuksen muodostaa Ylä-Satakunnasta 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa Turun akatemialle kerätyt tiedot.
Näistä kertoo Terhi Nallinmaa-Luoto artikkelissaan Gustaf Magnus Biörckbomin torppakuvaukset lähteinä Ylä-Satakunnan torpparilaitoksen historiaan (kirjassa Työ tekijäänsä kiittää. Pentti Virrankoski 60 vuotta 2.6.1989. Turun Historiallinen Arkisto 44. 1989). Tekstin perusteella torpista on kirjattu esimerkiksi torpan sijaintipitäjä- ja kylä, nimi, etäisyys kyläkeskuksesta, asukasluku, lehmien ja nuoren karjan sekä hevosten lukumäärä, vuotuinen kylvö, heinäsato aameina, viljelyskelpoisen maan ala, torpasta tehdyt päivätyöt ja sen maksama rahavuokra. On voitu myös selostaa torpan syntyhistoriaa ja sopimusta.
Artikkelista löytyy perustiedot vuoden 1788 selvityksestä ja luonnollisesti lähdeviitteet joiden kautta pääsee alkuperäisaineistoon käsiksi. Tekstissä on arvioitu torpparien ilmoitusten luotettavuutta. Hyvä muistutus lähdekritiikistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti