tiistai 27. toukokuuta 2008

Poria ja Satakuntaa

Sain syntymäpäivälahjaksi toissa viikolla Satakunnan museon julkaiseman kirjan K. E. Klintin valokuvista. Suurin osa kuvista on Porista 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Maaseudulta mukana mm.

  • Maisema Lavijärveltä Lavialta (s. 39)
  • Inbergin talo Pomarkun kirkonkylästä (s. 41)
  • Kylä-Yrjälän talo ja väki Kodisjoelta (s. 42)
  • Viikin tila Noormarkussa (s. 44)
  • Aalto-Setälän talo ja väki Kokemäen Sonnilassa (s. 45)
  • Seppä Rostedt vaimoineen Ruosniemessä (s. 46)
  • Ruosnimen kätilön Kaisa Falckin pirtti (s. 47)
  • Huittisten Suontaustan Viitamäki (s. 48)
  • Huittisten Suontaustan Hakalan väki ja arkennukset (s. 49, kuvat otettu Kustaa Koiton kirjoittaman asutushistorikin kuvitukseksi. Kevyellä verkkohaulla en löydä tällaista historiikkia - julkaistu jonkun kirjan osana? Kustaa Koiton kuva sivulla 141. )
  • Puolimatkan kartanon päärakennus Köyliössä (s. 50)
  • Ilmilinna Köyliössä (s. 51)
  • Ulvilan pappila (s. 52)
  • Isotalon kauppahuone Kokemäen Peipohjassa (s. 60)
  • Köyliön osuuskauppa (s. 62)
  • Kirjakauppias Julia Petterson Euran Vahenkylässä (s. 63)
  • ”Suntin” varvi Luvialla (s. 76)
  • Harjavallan voimalaitoksen työmaa (s. 77)
  • Albiini Rantamäki kortteen teossa Lavian Naarasessa (s. 82)
  • Nestor Elden Köyliössä (s. 83)
  • Emma Lehtinen, torpparin tytär Viasvedeltä (s. 84)
  • Tervahauta Pomarkussa (s. 85)
  • Yttilän kansakoulu (s. 87)
  • Eurajoen kristillisen kansanopiston väkeä 1927 (s. 97)
  • Kokemäen maamieskoulun oppilaat v. 1927 (s. 97)
  • Leineperin puutarha- ja emäntäkoulu (s. 98-99)
  • Luvian köyhäinhuone (s. 101)
  • Koskenkylän poikakoulun vihkiäiset Kokemäellä 11.6.1922 (s. 104)
  • Luvian laulujuhlat 1912 (s. 113)
  • Mariaana Kyrön savupirtti Punkalaitumen Liitsolan kylästä (s. 129)
  • Kansakoulunopettaja Fanny Maria Koskinen Pyhän Henrikin saarnahuoneella Kokemäellä (s. 131)
  • Kotiseutukurssi Huittisissa 1914 (s. 132)
  • Kansansoittajia Huittisista (s. 133)
  • Kotiseudulliset nuorisopäivät Tyrväällä 1915 (s. 134)
  • Äitienpäiväjuhlasta Lampin kansakoululta Ahlaisissa 1936 (s. 135)
  • Vanha laitturin (Tuomisto) koppi Harjavallassa 1920. (s. 142)

Klintin valokuvat ovat osa Satakunnan museon kuvakokoelmaa. Omaan tutkimukseen sieltä voi kysellä kuvitusta esimerkiksi sähköpostilla. Kysymättä ei ainakaan selviä olisiko oleellinen talo tai ihminen tallentunut filmille.

Klintin perhetaustasta todetaan alun tekstissä ”Valokuvaaja Kustaa Emil Klint syntyi Oulussa 28.8.1865. Hänen vanhempansa olivat torvensoittaja Kustaa Klint ja vaimonsa Wilhelmina o.s. Corell. Suvun perimätiedon mukaan K. E. Klint oli puoleksi juutalainen ja sotilassukua. Mikäli tämä pitää paikkansa, juutalainen isä oli voinut asettua Suomeen vasta vuoden 1858 jälkeen. Tällöin nimittäin Venäjän armeijasta eronneet, myös juutalaiset sotilaat ja matruusit saivat jäädä asumaan Suomeen. Heitä mainitaan olleen lähinnä Helsingissä, Turussa ja Viipurissa. Torvensoittajan ammatti viittaa myös armeijaan. Toisaalta Turun seudulla oli 1830-1840 –luvuilla muuan Klint-niminen torppari, joka voisi olla samaa sukua.”

Ovatko Oulun rippikirjat niin vaikeaselkoisia, ettei parempaa tolkkua ole saatu? Ei sillä, että sukututkimus olisi joka tekstin kirjoittajan velvollisuus. Varsinaisesti. (Hiski löytää Klint-nimisiä miehiä jo 1700-luvulta, enimmäkseen sotilaita.)

1 kommentti:

Juha kirjoitti...

Moi

Onneksi olkoon, blogisi on päässyt Agricola-historiaverkkojen blogiseurantaan!

Kerro minullekin, miten se onnistui :) ???