Aloitin heinäkuun Dublinin pyrähdyksem Dubliniasta, mikä osoittautui oikeaksi valinnaksi. Kyseessä ei ollut pelkäämäni turistirysä vaan perusmuseo viikinki- ja keskiajasta. Se perustui ensisijaisesti tekstitauluihin, mutta esillä oli joitakin arkeologisia löytöjä, kaupungin kehitystä kuvaavia lavasteita ja yksi mittava animaatio. Alla olevat tiedot olen poiminut museoteksteistä.
Museon kertomus alkoi vuodesta 830, jolloin Dublin ei ollut autio alue Liffeyjoen varrella. Samaan aikaan Turun alueella keskityttiin viljelyyn, mutta Dublinin kohdalla oli maallinen asutuskeskus ja luostari, jonka alueen viikingit todennäköisesti valtasivat. He perustivat sinne pysyvän tukikohdan vuonna 841, jolloin Turun seudulla ei ilmeisesti ollut mitään vieraita houkuttelevaa.
Viikinkien olo 800-luvun Dublinissa on todennettu arkeologisin tutkimuksin, joissa on löytynyt 81 hautaa ja parisataa rakennuksen pohjaa. Esillä oli yksi kokonainen soturiluuranko, mutta museo oli korrektisti ohjeistanut ettei sitä saanut valokuvata. Rakennustiedoista visioidussa lavasteessa ehkä interiööri muistutti saman ajan Turkua?
Ajanjakso 952-1170 oli museossa otsikoitu "kauppapaikasta keskiaikaiseksi kaupungiksi". Jakson päättyessä Turussa ei ole merkkejä edes kauppapaikasta. Meiltä tunnetusti puuttuu myös tiedot alueellisista hallitsijoista, kun taas Dublinissa oli kaupunkia vuodesta 952 kehittänyt kuningas, jonka irlantilais-skandinaavinen ja kristitty poika otti ohjat 989. Hänen hallintokaudellaan Dublinissa lyötiin ensimmäiset tunnetut kolikot. Hieman myöhempiä Dublinissa lyötyjä penninkejä on tusina Kansallismuseomme kokoelmissa, mutta Finna ei kerro niiden löytökontekstista mitään. Muita kolikkoja oli Suomen Turussa toki 900-luvun lopulla nähty, mutta asukastiheys oli kaukana Dublinista, jossa oli yli 4500 asukasta.
Kaupungin kasvu ja taloudellinen menestys teki siitä potentiaalisen hyökkäyskohteen. Kuuluisin Clontarfin taistelu hyökkääjiä vastaan käytiin vuonna 1013 ja se tuli vastaan Dublinian jälkeen vielä kansallismuseon arkeologisessa osassa ja molempien kirjakaupoissa. Kaupunki ei näyttänyt taistelusta suuremmin kärsineen, mutta puolustus oli tärkeää. Vuoteen 1100 mennessä kaupunkia ympäröi kivinen puolustusmuuri. Jollaista ei koskaan ollut Turussa, jonka ympäristössä tähän aikaan mah-dol-li-ses-ti oli joitakin kirkkoja, kun taan. Dublinin kaupungissa itsessään oli useita kirkkoja.
Kaupankäynti tarkoitti myös yhteyksiä normanneihin, jotka valtasivat Englannin vuonna 1066. Kuningas Henrik II antoi vuonna 1169 tukensa hyökkäykselle Dubliniin ja kaupunki sai vuosisataiseksi ristikseen Englannille lojaalin hallinnon, joka vasta myöhemmin laajentui koko Irlannin saarta koskevaksi. Ja hyökkäyksen aikaan Ruotsin valtakunta laajeni Turkuun ja Suomeen ja jäi tänne vuosisadoiksi.
Museon loppuosa muistutti muita Euroopan keskiaikaisten kaupunkien museoita faktoineen ja esineineen. Museokäynti päättyi isolle "kankaalle" heijastettuun animaatioon, jossa yhden miehen (oletettavasti kuvitellun) elämän kautta kuljettiin eestaas 1400-luvun Dublinissa. Jos jostakin ilmaantuisi rahaa, niin vastaava esitys voitaisiin tehdä Aboa Vetukseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti