lauantai 18. heinäkuuta 2026

Hämeenlinna, Heinola, Mikkeli, Joroinen, Kuopio ja Joensuu vuonna 1860

 Nimimerkin Kalle Pamppulainen Matka-muistelmia julkaistiin Suomettaressa 4.5.1860. Ote:

Kuin matkustat Turusta Hämeenlinnaan, niin tälläkin välillä saat ihmeeksesi nähdä huonoja kestkievaria, joista et tahdo saada ruokaa etkä mitään, ja joissa on huono siivo. Se on kyllä vielä jotenkin tavallista Suomessa; mutta sitä luulisi jo niin väkirikkaissa paikkakunnissa kuin Turun lääni on, olevan toisin. 

Hämeenlinnasta ei minulla ole muuta mainittava, jos ei sen vasta rakennettavasta puistosta sen vierellä. Tässä on kyllä paraastaan jynkkää havumetsää; mutta koristelemalla, teiden ja lystihuoneiden sekä ravintolan tapaisen j. m. s. siihen rakentamalla saattaa siitä tulla Hämeenlinnan kaupungille saman arvonen paikka, kuin Kuninkaallinen Karja-tarha (Djurgård) on Tukhulmille: sillä meillä ei olla opittukaan tammimetsiä näkemään. Työtä näkyykin olevan jo tehty tämän puiston päälle. 

Ne matkalleni sattuneet kaksi pikkukaupunkia Heinola ja Mikkeli eivät näyttäneet juuri merkillisiltä: Heinolan puistot ovat kesällä kaunistavia tätä muuten peri-vanhan näköistä puukaupunkia. Juokseva Kymi-joki tuottaa myös hyvin raittiin ilman, niin että koulu=pojat tässä kaupungissa hyvin voivat. — Mikkeli on tosin uusi kaupunki ja siinä moniaita kivi-rakennuksiakin; mutta leveiden katujensa ja suurien toriensa vuoksi näyttää se hyvin harvalta, eikä ole juuri kukoistavaisen näkönen. 

Joroisissa oli kyytimiehillä ja kestkievareilla suurinna puheen-aineena se suuri liike, joka pari vuotta sitte ilmestyi varsin uudelle paikalle Huutokoski nimeltä. Siihen oli ensin eräs talonpoika Teittinen hankkinut ruukin rakentama-oikeudet ja sitte myönyt kosken sekä etu-oikeudet, niin että sen omistajana ja rakentajana on Pietarissa asuva nimi-neuvos hra Putiloff, joka tahtoo ruukkia nimittää puolisonsa nimeltä Katariinan ruukiksi. Ympärystö kutsuu sitä kuitenkin Huuto-kosken ruukiksi, huolimatta, jos se paperilla nimitetään Kaisan tahi Maijan ruukiksi. Tässä kuuluu konepajat ja kaikki käyvän hyöryllä. Toissa kesänä kuin sitä ensin perustettiin, oli siinä ollut noin 800 ja 900 työmiestä joka päivä työssä. Tämä on tuottanut kokonaan toisenlaisen elon ja liikkeen Joroisiin. "Paljo siitä on tullut turmellusta tähän pitäjään!" huokasi eräs kyytimieheni. 

Kuopiossa viivyin moniaita päiviä. Tämä on jo vanhastaan jotenkin iso näin maan sydämen kaupunkeiksi, niin että täällä jo kannattaa olla toistakymmentä isvossikkaa kasaanilaisine ajopelinensä. Kaupunki on laajaa ja enimmäkseen vanhaa. On kuitenkin joukossa moniaita uudempia ja siistiäkin puu-pytinkeitä. Ennenkin olin jo kuullut, että Kuopiossa pelataan paljo korttia. Sepä varsin toteutui mielessäni, kuin niin monessa paikassa tapasin korttia pelattavan ja puheessa kuului usein korttitieteellisiä nimityksiä, niinkuin: Preference, Grandissimo, Mariage, vhist, Knack j. m. s. Kortit kuuluu täällä talojakin saattaneen toisille omistajille. Muuten näyttää Kuopion sisällinen liike olevan jotenkin kukoistamaan päin, jota sanottiin paljo avittaneen sille äskettäin suodun merikaupungin oikeuden ja siitä seuranneen laveamman liikkeen.

Kuopiosta kääntyi matkani Joensuun kaupunkiin Karjalassa. Tällä välillä et voi olla tuskastumatta niihin huonoin kestkievariin, joita tapaat Kaavin ja Liperin pitäjäin rajoilla. Silloin varmaan toivosit aikain muuttumian, että edes matkustavaiset saisi käydä soveliaammissa majataloissa, joissa edes voisi levätä ja virvoittaa itsiänsä soveliaalla ja puhtaalla ruuvalla. 

Joensuu, tämä Karjalan kaupunki, on pieni ja hyvällä alulla oleva kauppakaupunki. Siinä sanottiin olevan jo toista kymmentä kauppamiestä ja siihen muita käsityöläisiä ja moniaita virkamiehiä. Tässä on myös suomalainen koulu. Kaupunki on tasasella paikalla suuren, leveän Pielisen joen varrella, joten se on sovelias merikululle. Tämän kaupungin moniailla kauppiailla onkin oma höyry-laivansa, entinen "Silmä", joka nyt sen korjattua ja uudesti laitettua on nimitetty "Onkkeliksi". Toinenkin höyry kuului heillä olevan vuokrattu. — Ihmetyttää, miksi tätä kaupunkia kirjoissa tahdotaan kutsua Joensuuksi, johon vielä lisäksi täytyy panna "Karjalassa" tahi taas "Pielisen Joensuu", eroitukseksi entisestä Pohjanmaan Joensuun kaupungista, jonka toki ruotsalaiset kutsuvat Uudeksi Kaarlepyyksi (Nycarleby). Paikkakunnan asukkaat kutsuvat tätä vaan lyhyesti: Joen kaupungiksi esim. lauseita: "Kävin Joella", "Joella maksaa voi niin ja niin paljo", "tulen Joelta“ j. n. e. Tämä on kyllä soma nimitys: sillä mitä se liika sana "suu" siinä tekee. On siis parasta, että jokainen suomalainen rupee sitä sekä sanomaan että kirjoittamaan Joeksi eli Joen kaupungiksi, niinkuin Karjalaiset itset sen tahtovatkin. Siitä olen varma, että siksi se vihdoinkin kääntyy.

Ei kommentteja: