Sen kerran kun ihminen pääsee jokseenkin kiistattomaan suomalaiseen kartanoon, niin se on puurakennus, jota kutsutaan linnaksi... Sunnuntaina 15. heinäkuuta helle ajoi minut ilmastoituun autoon, jonka puolestani ajoin retkelle, joka alkoi Mustiosta. Olin joskus käynyt kartanon pihalla, mutta en museoksi muokatun päärakennuksen aukioloaikana.
Tämä kotimuseo on taas ihan oma yhdistelmänsä aitoutta ja muuta. Rakennus on valmistunut 1783-1792. Linder-suvun omistus katkesi 1900-luvulla, mutta Magnus Linder osti rappiotilaan päätyneen lapsuudenkotinsa 1980-luvulla ja remontoi ja sisusti sitä museoksi loppuelämänsä. Muutamat huonekalut ja taulut ovat talossa aiemmin olleita, mutta pääosin Linder on ostanut 1700-luvun tavarat huutokaupoista. Esittelykierroksen piti tyttärensä Maria Linder eli siinä oli "kotoinen" henki.
Esillä on joitakin Linderin suvun historiaan liittyviä esineitä ja opastuksessa suvun historia kulki jatkuvasti mukana. Konstantin Linderin virkapuvun (jossain määrin restauroitu) takki herätti hellepäivänä lähinnä kauhistusta.
Taustalla koko huoneen kiertävät kuvatapetit 1700-luvulta. Ateneum-lehdessä 10-12/1902 ne on kerrottu Desprezin vuonna 1787 tekemimiksi, mutta muistaakseni oppaamme oli sanankäänteissään hieman varovaisempi ja mainitsi oppilastyönkin mahdolliseksi.
Joissain toisissa huoneissa seinätapetit olivat kauttaaltaan uusiotyötä, jos ymmärsin oikein.
Rakennuksen ainoan alkuperäisen kaakeliuunin viereen oli kerätty Marie Linderin kirjailijaelämän esitys.
Toisessa päässä yläkertaa on "kuninkaan huone", joka vuonna 1902 Ateneum lehdessä julkaistussa kuvareportaasissa oli "Kejsarrummet".
Keisarien yöpymiset lienevät kiistattomia, mutta kuningas Kustaa III:n yöpymisen varustaisin kysymysmerkillä. Oppaan kertoma vuosi 1788 tarjoaa kyllä Ad. Neoviuksen keräämien tietojen varassa (ks. Suomalainen ajantieto-kokoelma,
Suomi 11) hintsun yöpymismahdollisuuden, mutta ei vakuuta. (Kustaa III:n poika käytti kahdesti Helsingin ja Turun välissä yöpymiseen Billnäsin ruukkia lähistön kartanoiden sijaan.
1700-luvun yläluokan elämän ihailuun rakennus tarjoaa tietenkin mahdollisuuksia joka huoneessa. Yhtenä esimerkkinä yläkerran sali, jossa huomiomme kiinnitettiin symmetrisyyden vuoksi seiniin maalattuihin feikkioviin.
Itse tykästyin ikkunanurkkien koristeellisiin pylväisiin, jotka lähempää katsoessa paljastuivatkin jossain määrin funktionaalisiksi kaapeiksi.
Erinomainen kesäkohde.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti