maanantai 17. lokakuuta 2016

Miltä kuninkaan vaunut näyttivät?

Linnanarkistossa näkemäni vaunujen korjauslistat sisälsivät erilaisia "tyyppinimiä", mistä heräsi tietenkin kysymys niiden ulkonäöstä. Onneksi ennen kuin ehdin hirveästi toheltaa vastauksen löytämiseksi käsissäni oli Märta Reenstiernan päiväkirjan ensimmäinen osa, josta tarkoitukseni oli etsiä tietoa juhannuksen vietosta. Sitä ei löytynyt, mutta julkaisun toimittaja oli ahertanut kuvien kanssa ja etsinyt juuri oikealta ajalta vaunutyyppien esityksiä! Ajan painotekniikasta kännykällä otetut kuvat eivät ole kummoisia, mutta jaan kumminkin (olkoon tekijänoikeudellisesti sitaatteja).

Mukana oli jopa kuva kuninkaan Suomen matkaa edeltäneen Skoonen matkan lähdöstä Tukholmasta (s. 273).

Ensimmäisinä vaunulistoissa eli todennäköisesti arvoikkaimpina olivat nelipaikkaiset vaunut (fyrsitsig vagn). Sivulla 204 on esimerkki suljetusta sellaisesta ja sama malli erottuu ylemmässä kuvassa.

Samaa näköä on tässä Livrustkammaren hovivaunussa (berlinare à bateau, sjuglasvagn) 1790-luvulta.
Samuel Uhrdin, Livrustkammaren CC BY-SA
Viime viikolla näkemässäni historiallisessa elokuvassa Love & Friendship matkavaunut olivat samaa mallia, mutta ikkunat vain oven kohdalla. Verkossa olevissa markkinointikuvissa vaunut eivät jostain syystä ole pääosassa, mutta Bernard Walshin otoksen reunasta ote ja trailerin pysätyskuvat muistoksi. Väittämättä, että historiallisia elokuvia voi tai pitäisi (!) käyttää lähteenä.



Nelinistuttavia vaunuja tuotiin Suomeen matkaa varten ainakin 5. Muista vaunuista vähintään 7 oli mallia "coupeen". (1800-luvun sanakirja ei anna suomenkielistä vastinetta.) Livrustkammare tarjoaa esimerkin 1800-luvun alkupuolelta.
Samuel Uhrdin, Livrustkammaren CC BY-SA
Lisäksi matkalla oli ainakin yksi kahdenistuttava caleche (nykyruotsiksi kalech), yksi kahdenstuttava caleche tyyppiä Medevi/Medewig ja puolipeitetty caleche. Sivulta 57 löydetty esimerkki voisi edustaa viimeksi mainittua. Tosin Wikipedian mukaan vaunutyypin tunnusmerkki on säädettävä katos. Ahlmanin sanakirjassa vaunutyyppi suomeksi "kaleissi, kaleska, vaunut".
Livrustkammaren digitaalisessa kokoelmassa on tyypistä esimerkki kuninkaallisista leikkikaluista 1750-luvulta.
Livrustkammaren CC BY-SA
Matkassa oli ainakin yksi tyypin "diable" vaunu. Tästä löytyy verkosta sanallinen kuvaus, mutta ei edes Wikipedia-sivua. "Wiener vagn", joita matkassa oli myös ainakin yksi, on alkuperältään oitis selvä, mutta verkosta sitä en löydä.  Lopuksi, jättäen sivuun tavaroita ja alempia palvelijoita kuljettaneet kärryt, "bredchäs", joita oli matkalla mukana ainakin yksi (s. 91). Näiden suomenkielinen nimi, Ahlmanin mukaan "kääsyt, kiesit". Olennainen ero edellisiin on pyörien määrässä: kaksi eikä neljä.
Yhdenistuttava versio (s. 90)

1 kommentti:

Jaana Uusitalo kirjoitti...

Siispä museoretkelle tutkimaan aatelin ja keisarin vaunuja
http://www.kaiserliche-wagenburg.at/besuchen/sammlungen/fahrzeuge-des-hoefischen-adels/