Töölön Taipaleen viimeinen puuhuvila?

Töölö-projektini järjestelmällisyydessä ja järkevyydessä olisi paljon huomautettavaa. Vasta nyt toukokuussa sain käsiini ohuen, mutta informatiivisen näyttelyjulkaisun Entisaikain Töölö (1983). Toisaalta oli hyvä, että luin sitä vasta nyt, sillä pystyin havaitsemaan oitis, että ihan kaikki tiedot eivät pitäneet paikkansa eli kaikki pitää tarkistaa toisaalta.

Yksi mielenkiintoinen pätkä sivulla 25 kertoi, että

Töölöntorinkadun ja Döbelninkadun kulmatontillakin maalaisidylli säilyi ennallaan vielä kivitalojen kaudella. Kulmauksessa oli paperikauppias Magnus Dahlgrenin puutalo, joka oli ympäröity nupukivistä kootulla risaisella muurila. Pihassa oli keittiöpuutarha, pieni perunamaa, tilli-, persilja- ym. penkkejä, viinimarjapensaita, omenapuita ja hamppuviljelmiä.

Hamppuviljelmä tietenkin kiinnosti ja pienellä haravoinnilla Helsingin kaupunginmuseolta löytyi 1930-luvulle ajoitettu sopiva kuva "Puutalo Töölöntorinkadulla nähtynä Hesperian Esplanadilta". (Kuvaa etsiessäni siinä ei ollut asiasanana edes Döbelninkatua. Nyt tilanne on toinen, sillä palautteeseeni reagoitiin jo ennen kuin ehdin saada tekstin valmiiksi. Aikoihin eletty ja päivihin päästy.)

Paikalle nousi 1941 kivikolossi, joka tunnetaan parhaiten Motti-ravintolasta. Näin ollen on luonnollista, että Magnus Albert Dahlgrenin kuolinilmoituksessa Hufvudstadsbladetissa 10.10.1944 tittelinään on "entinen huvilanomistaja". Vahvistus yhdistämiselle kuvaan ja näyttelykirjaseseen on  Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikalenterissa 1936, jossa Döbelninkatu 2 on toiselta osoitteeltaan Pohj. Hesperiankatu 15. Omistaja Helsingin kaupunki ja vuokraaja Magnus Dahlgren. (Dahlgren oli silti huvilanomistaja, sillä vuokraaja omisti rakennuksen.)

Vielä viisi vuotta aiemmassa osoitekalenterissa Dahgrenin huvilalla ei ole kumpaakaan katuosoitetta vaan se on Taipale 7 eli olennainen osa mikropaikallishistoriallista harjoitustani!

Osoitekalenterissa 1880 Taipaleen 7 omisti A. F. Paulin ja 1885 leskirouva Paulin eli todennäköisesti Magnus Albert Dahlgren oli viettänyt lapsuutensa toisaalla. Dahlgrenien aika Taipale 7:ssa alkoi viimeistään vuodesta 1889. Osoitekalentereita selaillen (1894, 1896, 1898, 1900, 1902) selviää, että huvilan oli ostanut Israel Dahlgren, joka oli tehdastyöläinen.

Kuolinilmoituksessa Hufvudstadsbladetissa 7.4.1909 ei mainita Israelin poikien nimiä, mutta on houkuttelevaa ajatella, että toinen heistä olisi Magnus Albert. Mutta turha arvailla, kun voi selvittää. Kohtuullisella työllä Helsingin raastuvanoikeuden arkiston "Perukirjadiaarit ja perinnönjakomääräykset 1909-1911 (Ao:20)" kertoi Israel Dahlgrenin perukirjan numeroksi 15498. Se on kirjoitettu koneella! Ja tosiaan:"öfverlefts af sin hustru Eva Mathilda Dahlgren och i äktenskapet med henne födde barnen, sönerne Magnus Albert, född den 24 april 1870 och Alfred Hjalmar, född den 29 mars 1872 samt dottern Fanny Sofia Dahlgren, född den 24 november 1883." Vielä 1912 osoitekalenterissa Taipaleessa asuu leskirouva Eva M. ja konttoristi Fanny.

Omistusoikeus Taipale 7:n rakennuksiin oli arvioitu 400 markan arvoiseksi. Huvilan sisustukseen kuului yksi sänky, sohva ja kuusi tuolia, kaksi pöytää, lipasto, kaksi peiliä, katto- ja työlamppu, kaksi kynttilänjalkaa, ompelukone, keinutuoli, vaatekaappi, senkki ja pienempi kaappi. Rullaverhoja oli kahteen ikkunaan ja kaksi yhteen. Pöytään voitiin kattaa puoli tusinaa kahvikuppia, puoli tusinaa lautasta ja puoli tusinaa haarukkaa sekä veistä. Ruuanlaittoon oli käytettävissä 3 kattilaa, 2 paistinpannua ja kahvipannu.  

Seuraavan vuoden osoitekalenterissa Dahlgren, Magnus A. on "rautasorv., L. Viert., Taipale 7." Hän ei siis ole paperikauppias, kuten näyttelyvihkonen väitti. Tilannetta selvittää kurkistus edelliselle sivulle, jonne on listattu erikseen Dahlgren, Amanda "rva. L. Viert., Taipale 7; paperikauppa Lapinlahdenk. 5." Kun Magnus Albert Dahlgrenin kuolinilmoituksessa on surijana Amanda o.s. Strömberg, on käytännöllisesti katsoen varmaa, että paperikauppias oli Magnus Albertin vaimo. Ehkä hän on tyttärensä kanssa Väinö Kanniston ottamassa ja kaupunginmuseon säilyttämässä kuvassa "Läntinen hautausmaa (=Hietaniemen hautausmaa), Magnus Dahlgrenin hautajaiset." (Kaupunginmuseon kokoelmissa on muitakin kuvia hautajaisista.)

Registeringstidning för varumärken 349/1908 kertoo, että Amanda Alexandra Dahlgren oli rekisteröinyt liikkeen "Pappers- och galanterivaruhandel i Helsingfors stad" huhtikuussa 1908. Tämän vahvistaa Nya Pressen 22.4.1908 ja Uusi Suometar 22.4.1908, jonka mukaan "rouva Amanda Dahlgren on ilmoittanut alkavansa harjoittaa paperi- ja korutavarakauppaa". Seuraavan vuoden osoitekalenterissa liikkeen osoite on Lapinlahdenkatu 5, joka jäi Signe Branderin kuvassa vuonna 1907 raitiovaunun taakse (kaupunginmuseon kokoelmista tämäkin digitoitu kuva).

Ilmeisesti Amanda Dahlgrenin liike menestyi, sillä vuonna 1914 sillä oli sivuliike Museokatu 7:ssä. Molemmat toimivat vielä vuonna 1921 ja Museokadun liike vuonna 1925. Mahdollisesti siis se oli toiminnassa tämän 1920-luvun alkuun ajoitetun otoksen oikean puolen kolmannessa rakennuksessa.

Leskirouvana Amanda Dahlgren vietti 80-vuotissyntymäpäiväänsä 18.4.1948 (Hbl 18.4.1948). Kaupunginmuseon digitoiduissa kuvakokoelmissa Väinö Kanniston kuva "Amanda Dahlgrenin hautajaiset, hautasaatto Hietaniemen kappelin edustalla" on ajoitettu 1940-luvulle.