Mikkelistä Tukholman teattereihin

Näin vaatimaton merkintä jäi tullimies Schylanderista Mikkelin maaseurakunnan rippikirjan 1777-84 Kirkonkylän talon 21 sivulle. Ehtoollismerkintöjä ei ole, joten ajoitus vaikutukselleen Savossa jää epätarkaksi. Syntymävuottansa ei ole merkitty, mutta myöhemmin kerättyjen tietojen mukaan se oli joko 1748 tai 1750.

Näin ollen 48-vuotias passiviraston reviisori Carl Gustaf Schylander Tukholman henkikirjoituksessa vuonna 1760 ei ole tuleva tullimies, mutta voisi hyvinkin olla isänsä, sillä hänellä on 2 poikaa ja kolme tytärtä.  

Vuonna 1766 nuorempi Carl Gabriel Schylander eteni kanslistista hovin tallikirjuriksi (Inrikes Tidningar 18.6.1766). Hovin kirjanpitäjä Schylander vuonna 1777 lienee sama mies kuten myös Suomesta Tukholmaan lokakuussa 1783 tullut tarkastaja Schylander (Dagligt Allehanda 24.10.1777 & 22.10.1783.

Posttidningar 7.5.1787

Tarkastajaksi häntä kutsutaan myös konkurssinsa yhteydessä keväällä 1787. Varsinaisissa konkurssiasiakirjoissa tittelinsä on rajatullin tarkastaja. Tässä toimessa hän on todennäköisesti ollut jo vuonna 1783.

Samalla kun Carl Gustaf Schylander oli konkurssiaan selvittämässä Tukholmassa, hän aloitti uuden uran. Dagligt Allehanda ilmoitti 30.10.1788, että seuraavana iltana Swenske Comiske Theatren esittäisi seuraavana iltana kolminäytöksisen komedian Bobis Bröllop. Äidin roolin näytteli tuolloin ensimmäistä kertaa "Ledamoten af Kongl. Dramatiska Theatren Herr öfver-Inspectoren Schylander". (Wikimedian kuva on toisesta naisroolistaan, mutta toiminee kuvituksena kuitenkin.)

F.A. Dahlgren kertoo kirjassa Förteckning öfver svenska skådespel uppförda på Stockholms theatrar 1737-1863 och Kongl. theatrarnes personal 1773-1863 (1866), että Schylanderia rohkaisi vuoden 1787 puolella teatteriin itse kuningas Kustaa III eli ei ole ihme ettei häntä enää Mikkelissä nähty.