Vuosilukujen muistamisesta

Jenni Lareksen kontribuutio
Anu Lahtisen
heittämään haasteeseen

Viikko sitten Anu Lahtinen totesi Twitterissä "Pähkinäsaaren rauhan vuotta (1323) valitetaan tarpeettomastikin päihin taottavan, mutta moni ei muista vuotta oikein. Historian opettajatuttu tuumi, ettei ole tarpeeksi aiheeseen liityviä meemejä lisäämässä Pähkinäsaaritietoisuutta. Tämä on kyllä melkein liian houkuttelevaa..." Meemitarjouksien joukkoon Karolina Kouvola muisteli "Entisellä lukion hissanopettajalla oli tapana soitella opiskelijoilleen keskellä yötä ja kysyä Pähkinäsaaren rauhan vuotta. Hupi oli kuulemma loppunut siihen, kun jotkut opiskelijat olivat vaapukkamehua joutuaan tehneet saman jekun hänelle "

Minulla Pähkinäsaaren rauhan vuosi ei ole selkärangassa, mutta saisin kyllä oikealle vuosisadalle. Teemaan liittyen Petteri Järvinen kyseli Twitterissä tällä viikolla "Osaatko sanoa ilman Googlen apua, milloin käytiin toinen maailmansota? Luulin tämän olevan yleistietoa, jonka kaikki peruskoulun käyneet muistavat, mutta olin väärässä. Toinen asia: pitäisikö ajankohta tietää? Onko vuosiluvuilla merkitystä?" Ja jatkoi "Sotavuosien tietämättömyys on yllättävää, koska sotaveteraaneja kehutaan laajasti ja heidän uhrauksiaan kunnioitetaan. Talvisodan alku noteerataan lähes joka vuosi, samoin juuri 75 v. Euroopan sodan päättymisestä. Silti sotavuodet ovat monelta hukassa, missä #historianopetus?"

Hmmm... Onko opetuksesta kiinni, jos ei tartu historiakulttuuristakaan? Järvisen saamaan kommenttiin "Onkohan kuinka pitkälle nykynuorien käsitys sodasta sellainen minkä viihteellisistä elokuvista ja ennenkaikkea sotapeleistä ovat sisäistäneet. Jos näin on niin onpa huonompi juttu se." sanoisin, että, jos on jotain sisäistetty, niin on kotiin päin.

Historiaa opiskellut Tomas Sjöblom vastasi Järvisen toiseen kysymykseen "Ei tarkalla vuosiluvulla ehkä ole väliä. Tärkeää on *suurin piirtein* milloin, mitä, miksi ja mitä siitä seurasi. Ei sillä ole väliä muistaako 1938, 39 vai 40, jos esim. tietää, että nykyinen EU perustettiin siksi, ettei enää sodittaisi Euroopassa (Saksan ja Ranskan välillä)." Historiantutkimusta edelleen opiskeleva Mikko Kuitula nojasi senioriauktoriteettiin:

"Matti Klinge: "Vaikka nykyinen koulupedagogiikka tahtookin niistä eroon, vuosiluvut antavat historialle selkärangan. Siksi niitä on hyvä opiskella ja aina välillä muistella." #klinge #historia #luento".

Samoja näkemyksiä oli monissa kommenteissa, mutta löytyi niitäkin, joille asialla ei ollut mitään väliä. Sanna Pirttisalo tiivisti oivasti: "Ottamatta kantaa juuri tähän tietoon, monen mielestä yleissivistykseen kuuluu ne asiat, jotka itse tietää, osaa ja muistaa. Harvemmin itsekään sanon, että ”se kuuluu yleissivistykseen, mutta en itse tiedä sitä”." [Lisäys 11:22: Väärinkäsitysten välttämiseksi Pirttisalon tarkennus "En tarkoittanut ollenkaan, etteikö tiedoilla, osaamisella ja yleissivistyksellä olisi väliä. Kommentoin yleisesti ihmisten subjektiivista käsitystä yleissivistyksestä."]

Historiantutkijat (ja muutamat muut) erottuivat joukosta. Jari Sedergren kuittasi "Ehkä alkuvuodeksi voi ottaa vuoden 1931, kun Japani hyökkäsi Mantsuriaan." Matti Rantonen mietti samalta suunnalta: "Maailmansotien alku- ja loppuvuodet ovat aika näkökulmaorientoituneita, ne menee vahvasti sotiin osallistuneiden isojen maiden sodankäynnin aloituksen/päättämisen mukaisesti. Mutta kysytäänpä vaikka kiinalaisilta milloin se WW2 alkoi, tai itäeurooppalaisilta milloin WW1 päättyi?"

Silti Laura Kokko muisteli, että "Kun opeteltiin viittausta graduun, näitä vuosia pidettiin esimerkkinä yleisestä tiedosta, johon ei tarvinnut lähdeviitettä."

Paras vastaus oli minusta Niku Hietasen

Olisi todella tärkeää muistaa milloin viimeksi euroopassa sodittiin ja tehtiin etnisiä puhdistuksia. Ettei unohdu että se sota on joku asia kaukana menneisyydessä, joka ei voisi toistua uudelleen enää nykyaikana. 

Siitä ei kuitenkaan ole kuin parikymmentä vuotta.