Milloinkohan oli käytössä yhteystieto: Puh. nimihuuto ? Ja oliko se vain tietyillä alueilla/ tarkoituksessa?
— Marina Bergström (@MarinaWirtapiri) January 4, 2015
...oli kysymys, johon en tiennyt vastausta, mutta kommentoin "Joku yhteislinjajuttu?"
@K_KM_K Kuulostaa loogiselta, parissa matkailumainoksessa 50-l mm. Kilpisjärven matkailumajan yhteyst. Muut puh. nimellä tai numerolla.
— Marina Bergström (@MarinaWirtapiri) January 4, 2015
Jotta muistini perukoilta ponnistaneesta puhelinkonseptista löytyisi lisätietoa, pitäisi tietää mikä sen nimi on.
Nyt vaivaa. Oikea termi sille, että koko kylällä oli sama puhelinnumero ja kaikki pystyivät kuuntelemaan linjalla?
— Kaisa Kyläkoski (@K_KM_K) January 4, 2015
Yllätyksekseni en saanut oitis vastausta, vaan täyttä tietämättömyyttä: "Ei kai koko kylällä samaa numeroa?", "Kuulen ensimmäistä kertaa, mutta asia kiinnostaisi." . Ehdin jo hetken epäillä muistini luotettavuutta, mistä tulistuneena se pusersi ilmoille englanninkielisen termin party line, jonka Wikipedia tunnisti. Samaan aikaan verkosta tuli läpi muistitietoa.
@K_KM_K Isoäiti kertoi, että jos pirisi 2 kertaa, puhelu oli kylän toiselle puhelimenomistajalle, jos kerran niin heille. Termiä en tiedä.
— Katri Kanervo (@KanervoKatri) January 4, 2015
Omat googlailuni olivat englanninkielisen termin löytymisenkin jälkeen tuloksettomia, mutta Atso Almila oli onnistui jollain keinolla.
@K_KM_K @TOYRYLM @AMVilja Netti löytää tälle termin "yhteinen puhelinlinja".
Sama vastaus tulee sanakirjan suomennoksena party linelle.
— Atso Almila (@soalmila) January 4, 2015
Osumat kuvaavat kaikki samaa elokuvaa eivätkä anna lisätietoa.Haku 'nimihuuto' Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa ainakin vahvistaa, ettei kyse ollut Kilpisjärven 50-luvun erikoisuudesta. Eikä välttämättä kylän yhteisestä linjastakaan?
Wilh. Schaumanin Faneeritehdas Oy, Jyväskylä 1927. Hotelli Kuopio, Kuopio 1933,. KONE Oy. E. GRÖNBLOM, Turku 1936 ja Turku 1937. Ålands Aktiebank, Ahvenanmaa 1939.Alkuperäinen kysymys vailla vastausta ja oma myös?
Kuva Kansanvalitusseuran kalenterista 1883.
3 kommenttia:
Oletan, että tuo liittyy käsivälitteisten puhelinkeskusten aikaan. Keskuksessa oli liian vähän paikkoja linjoille ja menettelyllä samaan linjaan voitiin laittaa kaksi taloutta:
Esimerkki Haukijärveltä
Wiitasen asepaja Kauhajoki Aronkylä puh. nimihuuto.
Näillä eväin asioin kyseisessä pajassa -60 luvun lopulla.
Selvittiin yhdellä johdolla kaukana keskuksesta oleviin kahteen taloon. Puhluettelossan oli vielä 50-luvulla numerona xx Kaksi soittoa.Itse piti hommata pylväät ja langat pienissä syrjäkylien osuuskunnissa.
Lähetä kommentti