Henriette Ahlstubbe muutamasta näkökulmasta

Runebergin Samlade arbete I sisältää lyhyen maininnan Henriette Ahlstubbesta: "fröken Henriette Ahlstubbe, en syster till Stubben, gemenligen Stubbskan benämnd". Tekstin perusteella Runeberg ja Ahlstubbe olivat tunteneet toisensa Lauantaiseuran aikaan. Kaisa Innilän gradun Augusta Lundahls brev till Fredrika Runeberg 1829-1839 - en editionsfilologisk undersökning alaviitteenkin mukaan Ahlstubbe kuului "Lauantaiseuran naisiin" ja oli Lundahlin ystävä, mutta Henrietteä ei mainita Katja Lapin gradussa Lördagssällskapets "Hebe". Augusta Lundahl som språkbrukare och romantiker. Mutta hän vilahtaa Lauantaiseuran yhteydessä Helena Westermarckin kirjassa Fredrika Runeberg: en litterär studie, sivulla 42.

Snellmanin koottujen teoksien verkkoversiossa Henriette Ahlstubbe tiivistyy tähän

Hänet mainitaan vain yhdessä Snellmanin 21.9.1833 Helsingistä Fredrik Cygnauekselle kirjoittamassa kirjeessä:

Joka ilta yöhön asti jatkuneet yhdessäolot, joissa allekirjoittanut on ollut eräänlaisena ylimääräisenä lisäkkeenä, ovat antaneet aihetta quantum satis [riittävästi] tunteenpurkauksiin seuraavan päivän vapaahetkinä. Tänään kokoonnutaan Stubbenin ja hänen rakkaan sisarensa luo, vaikka se ei anna minulle aihetta lopettamiseen. 

Runebergin kootuissa teoksissa kerrottiin, että Henriette Ahlstubbe oli veljensä opintojen taloudelliseksi tukemiseksi ollut useita vuosia kotiopettajattarena Venäjällä. Hän kertoi ajasta tarinaa kahdesta ruhtinaan pojasta, jotka rakastuivat samaan maaorjaan. Runeberg käytti teemaa vuonna 1841 ilmestyneessä Nadeschdassa eli kotiopettajatarvuodet olivat tuolloin menneisyyttä. Sama yksityiskohta on suomeksi opuksessa Johan Ludvig Runeberg: Teokset - 4 nidos, sivulla 212. Tarina kerrottiin tämän mukaan Porvoossa jouluna 1839.

Veli Lars Isak Ahlstubbe valmistui lääkäriksi vuonna 1840. Oliko Henriette (oik. Johanna Fredrika, s. 1799) siis 1830-luvulla Venäjällä? Käytettävissä olevan materiaalin perusteella joko 1820-luvun lopussa tai 1830-luvun aivan ensimmäisinä vuosina.

Sillä ainakin vuonna 1833 Henriette Ahlstubbe oli edellä mainitun kirjeen mukaan Helsingissä ja Helsingfors Tidningarissa hän ilmoitti 12.8.1835 näin:

Oli siis aikomus aloittaa sisäoppilaitos Helsingissä. Koulun nimike muuttuu ilmoituksissa vuosien mittaan, mutta se vaikuttaa toimineen vuoteen 1853 asti. Ainakin vuosina 1837-38 koulussa oli useita miesopettajia Ahlstubben apuna.  

Koulun pitäminen Helsingissä lienee loppu kun Henriette Ahlstubbe hakee kotiopettajattaren paikkaa alkuvuodesta 1855. Krimin sodalla oli osuutta asiaan, sillä Ahlstubbe toivoo saavansa paikan ainakin "käynnissä olevan sodan ajaksi" (Finlands Allmänna Tidning 22.1.1855).

Sisämaahan Ahlstubbe pääsi, mutta ei kotiopettajattareksi. Hän sai luvan perustaa yksityiskoulu Tampereelle (Åbo Underrättelser 21.8.1855). Ilmeisesti koulu lähti pyörimään, ainakin sen avaamisesta 24.8.1857 ilmoitetaan (Finlands Allmänna Tidning 20.7.1857).

Ahlstubben kuolinilmoituksessa on ikä ja surijat, ei uraa opettajana (Hufvudstadsbladet 23.2.1867).