1) Vuoden 1600 paikkeilla menivät Nousiaisissa naimisiin Thomas Philipsson ja Maria Pedersdotter. Lapsetonta yhteiseloa kesti pari vuotta ja sitten Thomas lähti Ruotsiin köyhyyden hätyyttämänä. Kun vaimo alkoi unohtua niin, että tämän saattoi uskoa kuolleen, Thomas meni vuoden 1616 paikkeilla uudelleen naimisiin ja sai kaksi lasta. Uuden perheensä kanssa hän asui Nyköpingissä ja Eskilstunassa elättäen itsensä kirvesmiehenä.
Tukholmaan Thomasin toi puuseppäisän kuolema ja perinnön toivo. Mutta ennen kuin hän pääsi jälkimmäistä järjestelemään Maria-vaimonsa asiamiehet ottivat hänet kiinni ja toimittivat oikeuteen 7.1.1622. Maria vakuutti lähettäneensä miehelleen viestejä ja Thomas vakuutti luulleensa Marian kuolleen. Asiasta ei tullut kerralla valmista.
2) Markus Larsson oli talonpoika Rymättylässä, kunnes sai päähänsä karata Ruotsiin laivamies Sigfrid Jöranssonin laillisen vaimon Elin Simonsdotterin kanssa. (Muutakin Sigfridin omaisuutta lähti mukaan.) Hakijat löysivät Markuksen talvehtimassa Bondkyrkan pitäjässä ja Elinin läheisessä Uppsalan kaupungissa erään porvarin kodissa. Heidät vangittiin ja tuotiin oikeuden eteen Tukholmassa 16.11.1622. Todistuslausuntojensa perusteella sukupuolinen kanssakäyminen oli aloitettu edellisenä kesänä Markuksen tilan aitoissa vaimonsa ollessa toisaalla. Elinin veli oli peloitellut pahalla rangaistuksella ja siksi lähdettiin karkumatkalle Ruotsiin.
Oikeuskäsittelyä jatkettiin 27.11.1622, jolloin käsiteltiin Markuksen aiemmat avioliiton ulkopuoliset suhteet Suomessa. Hän oli neljä vuotta aikaisemmin ollut lainlukija Gabriel Bengtsonin palveluksessa pelkällä vaatepalkalla. Mutta vihtyi erään Britan ansiosta kaksi vuotta. Sitten hän löysi Elisabettan, joka synnytti hänelle lapsenkin. Tästä oli pitänyt maksaa Turun kirkkoherra Jockimille 10 taalarin sakot ja Rymättylän kirkkoherra Simonille 2 taalaria ja 2 lammasta. Mutta hän ei ollut joutunut maalliseen oikeuteen?
Markus tuomittiin kuolemaan. Eliniä ei tässä käsittelyssä syytetty.
3) Samaiseen oikeuteen tuotiin 7.12.1622 Jöran Est, laivamies laivalta "Vijborgz Örnn". Jöran avoimesti myönsi tietävänsä, että hänen laillinen vaimonsa eli ja vaikutti Viipurissa, mutta Jöran silti viihdytti Södermalmilla erästä leskivaimoa. Todistajien mukaan Jöran oli tälle valehdellut olevansa itsekin leski. Kuulutuksia uutta avioliittoa vartenkin oli jo haettu. Asia oli tätä myöten selvä ja Jöran tuomittiin kuolemaan ellei kuninkaalta saisi armoa.
4) Turusta Tukholmaan tulleen Margareta Jonssdotterin aviomies oli sotilas Göstaf Persson, joka oli ollut poissa jo 8 vuotta. Jo pidemmän aikaa oli Margaretan sänkyä lämmittänyt Sigfrid, Gabriel Gustafsson Oxenstiernan palvelija. Tämän Margareta tunnusti todeksi oikeudessa 21.7.1623. Mutta asiantilaa piti vielä selvittää lisää.
Stockholms tänkeböcker från år 1592 utgivna av Stockholms stadsarkiv, Del XIII 1622-1623. (1978) s. 11, 103-104, 318-319, 321-322, 446
Kuva kirjasta 'Humour, Wit, & Satire of the Seventeenth Century, collected and illustrated by J. Ashton. L.P' British Libraryn digitoimana, Flickr Commons.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti