Reposaaresta lähtiessä poikkesimme Kappelinluodolle, jonka löytämistä helpotti huomattavasti menomatkalla huomattu viittta, jota oli erittäin vaikea nähdä toisesta suunnasta. Paikkaan tuntuu liittyvän enemmän tarinaa kuin faktaa, mutta "Kappelinluodolla oli vielä 1850-luvulla tapana järjestää kesäisin jumalanpalveluksia." Sementillä sidotulla kivirauniolla ei kuitenkaan liene näiden kanssa tekemistä. Onpahan muistomerkki.
Läheisellä Lampaluodolla on asunut 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa useita esivanhempiani eli retkeen saatiin ripaus sukuhistoriaakin.
Yyteri ei ollut alkuperäisessä retkiohjelmassa eli siitä minulla ei ollut materiaalia mukana. Mutta paikasta oli ollut puhetta kesän mittaan ja parhaan muistini mukaan tein nyt elämäni ensivierailun tälle eksoottiselle rannalle.
Paikan päällä infotauluista oli mahdollisuus lukea niin rannan geologiasta kuin historiastakin. Jäi kuitenkin hieman epäselväksi miten rippikirjoissa usein näkemäni Ytterö muuttui Yyteriksi. Ainakaan
Matkasuuntia Suomessa 1/1888 ei puhu hiekasta mitään, vaan "Yyterin maakannaksella on sitäpaitse seivänlaisilla paikoilla erityisten kaupunkilaisten omistamia kesähuviloita" Lisätietoa huvilaelämästä sain
Satakunnasta 16.9.1885. Jostain syystä tämä ei ollut osa seinätaulujen kertomusta, joka alkoi 1900-luvun alun työläisillä.
Kotimatkalla teimme vielä toisen koukkauksen Nakkilaan, josta sivusto
Aikamatka Satakunnassa oli linkittänyt houkuttelevan näköisen tehtaanpatruunan 20-luvun asuinrakennuksen, josta en ollut aiemmin tietoinen. (
On muuten myynnissä.)
Se osoittautuikin näkemisen arvoiseksi pelkästään ulkopuoleltakin ja mielenkiintoinen oli myös tehdasalueella näkemämme puurakennuksen arkkitehtuuri. Sen käyttötarkoitus jäi tuntemattomaksi paikan päällä, mutta maanantaiaamuna kysyin työpaikkani nakkilalaiselta, joka sanoi oitis "Karhula" ja "suojeluskunnantalo". Näillä avainsanoilla löytyi
verkostakin tietoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti