lauantai 3. toukokuuta 2014

Lehtileikekasasta

Kokemäellä käydessä selasin maaliskuun 2014 Valtaväylän ja luin Harjavallaan kirjastoon avatusta sotaveteraanien perinettä esittelevästä pysyvästä näyttelyvitriinistä. Täytyy käydä jollain reissulla katsastamassa. Ajatus tuntuu toimivalta, mutta ovatko viime sodat vaarassa unohtua?

Hesarissa 28.3. Sanna Kangasniemi toteaa
"Nykyäänhän toisesta maailmansodasta on tullut tietyllä tavalla viihdettä. Kunnioitettua ja kauhisteltua, totta kai, mutta sohvaviihdettä yhtä kaikki: dokumentit, elokuvat ja tv-sarjat.

Ihmisten elämiin tunkenut sota on seitsemässäkymmenessävuodessa muuttunut itsestäänselvyydeksi. Hyväksi tarinaksi."
Hesarin 125-vuoden kunniaksi 6.4. alkoi joka toinen sunnuntai ilmestyvä sarja, jossa kerrotaan vuoden 1889 Helsingistä. Olen täysin varma, että sarja julkaistaan päätyttyään kirjana ja jään odottamaan sitä.

Arkistolaitoksen Akti 3/2013 sisälsi jälleen riemastuttavan Arkistolöydön Haminan hullun sian uhreista. Lehti on luettavissa verkossa, mutta minusta näitä pätkiä voisi hyvin julkaista uudelleen myös arkistolaitoksen blogissa.

Hesari 23.4.2014 oli henkilökohtaisesta näkökulmastani historiallinen ja talletin koko lehden. Olin nimittäin siinä Tänään-palstalla esiteltävänä.

Hesarissa 24.4. Suvi Ahola kommentoi tuoreita tutkimuksia Edith Södergranista ja Minna Canthista.
"Mitä lähempänä tutkijaa aihe on, sitä vaikeampi päämäärää tai agendaa on havaita, vaikka se jälkeenpäin katsoen olisi räikeästi puolueellinen.

Siksi aiheisiin on aina syytä palata. Ja siksi tutuista pölyisinäkin pidetyistä kansalliskirjailijoista voi löytää aina uusia puolia."
Hesarin Tänään-palstalla 28.4. oli esillä Risto Alapuro, joka esiteltiin kultakauden sosiologina. Minä hoopo olen luullut hänetä historiantutkijaksi, mutta hän onkin "sosiologina operoinut lähinnä historiassa".

Verkossa jo aiemmin kiertänyt Jukka Korpelan kv-julkaistu tutkimus Suomesta orjiksi myydyistä oli saanut melkein aukeaman kokoisen jutun Hesarissa 29.4. Itäisestä Suomesta on 1300-luvuilla saatu kiinni arvokkaita vaaleatukkaisia ja sinisilmäisiä pakanoita, joita "voitiin myydä sekä islaminuskoisiin että krristittyihin maihin". "Ajan asiakirjat eivät valitettavasti kerro, minne suomalaiset Novgorodista jatkoivat matkaansa", mutta isoon karttaan on punaisilla nuolilla kuvattu "orjien kuljetusreitit."

Kesä lähenee ja historiajutut lisääntyy. Hesarissa 30.4. kerrottiin sotamatkailun suosion yltyvän. Karttakuvassa on yllättävä määrä talvi- tai jatkosotaan liittyviä museoita. Yllä mainittu Harjavallan kirjaston vitriini ei ole mukana, joten muutakin pienempää puuttunee. Toisaalla samassa lehdessä esitellään Olli Seppälä ja bloginsa Hän asui täällä. Helsingin muistolaattoja lyhytsanaisesti esittelevä blogi on mukana ylläpitämässäni Twitter-tilissä Historiablogit. Jo yli sata seuraajaa!

Ei kommentteja: