tiistai 13. maaliskuuta 2012

Lehdistöstä

Jokin aika sitten amerikkalainen Slate kyseli, mikä oli ollut universaalinen pahis ennen natseja. (Muistin väärin, juttu koski Hitleriä.) Vihreä Lanka viime perjantain numerossaan taas, Iron Skyn innoittamana, kysyi "mikä natseissa kiehtoo?" Crowdsourcingilla (eikö sillä vielä ole suomennosta) tehty juttu on niin monipuolinen, etten osaa summeerata.

Jutun vieressä, tarkoituksella vai sattumalta, vinkataan Kouvolan kirjastossa 7.3. avautuneesta romanien holokaustista kertovasta näyttelystä.

Hesareista talteen otetuista leikkeistä löytyy 12.2. julkaistu juttu Tauno Palon asunnosta, jossa nyt asuu joku aivan muu. Hesarille saisi kertoa, jos omalla kodillaan on kiinnostava historia. Asukkaana vuosikymmeniä sama pankkivirkailija ja vesivahinko 90-luvulla ei taitaisi kelvata.

Samassa numerossa Tomi Kontio kolumnissaan kertoi haukoneensa henkeä Tekniikan museon laitteiden edessä ja kirjotti
Jos yhtäkkiä siirtyisin keskelle kivikautta, ainoa puhelin, jonka osaisin tehdä, olisi sellainen, jossa siiman välityksellä kytketään toisiinsa kaksi muovimukia. Tosin minulla ei olisi siimaa eikä mukeja.
Yliopisto-lehdessä 2/2012 oli arviot neljästä historiaa käsittelevästä tietokirjasta sekä Jenni Kirveen essee Sivistynyt sota, jota Emma-Liisa kommentoi Agricolan keskustelupalstalla.

Kalevalanpäivänä Hesari esitteli Kristian Huttulan, jonka Kalevala-sarjakuvanäyttely kiertää nyt keväällä Helsingin kirjastoissa. Huitula on saanut Kalevalan tiivistettyä kahteen albumiin, jotka hän julkaisi omakustanteina 1990-luvun lopussa.

Samana päivänä pääsi Ihmiset-sivulle Kirsti Mäkinen, jonka tuoreen kirjan Kruunupäinen käärme tarinoissa "vilahtelee verenseisauttajia, kirkossa istuvia vainajia, lapsensurmaajia, noitia ja piruja." Suomalaista kansanperinnettä siis.

Naistenpäivänä samassa kohdassa oli Kirsi Vainio-Korhonen markkinoimassa tuoretta kirjaansa Ujostelemattomat - kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa. Siinä on varmasti minulle uutta tietoa, kun sitä mahtui tähän lyhyeen juttuunkin, jossa Vaino-Korhoselta lainaus
Jo 1700-luvulla oli tunnettu tosiasia, että syntyy lapsia, joilla on kummankin sukupuolen elimiä. Heihin suhtauduttiin silloin ymmärtäväisemmin. Pappi saattoi kastaa intersukupuolisen vauvan sekä tytön että pojan nimellä.
Museoviraston säästöjen myötä kulttuuriperinnön säilyminen on ollut esillä usemmassa paikassa, mutta talteen olin repinyt vain Ilkka Malmbergin lauantaiesseen Mökki lumessa (3.3.2012). Joku muu on muistaakseni argumentoinut, että kulttuuriperinnön välittymiseen tarvitaan aktiivista kosketusta, mutta Malmberg lopettaa
Riittää, että Myllymäen Kallen torppa on lumessa siellä jossain Nummi-Pusulan perukoilla. Ei siellä tarvitse edes käydä. Tärkeintä, että se torppa tavaroineen on siellä.

Ei kommentteja: