Historiaa vieraista hyllyistä

Tapanani on kirjastoissa hakeutua historian hyllyille siinä toivossa, että silmiini osuisi jotain ennen näkemätöntä. Koskaan ei ole tullut mieleeni lähteä hakemaan historiaa muusta kuin 9-luokasta. Mutta onnekseni joku oli nostanut kirjaston härsyhyllyyn Anto Leikolan esseekokoelman, jonka kannen vanha painokuva taisi olla syynä huomioni kiinnittymiseen.

Rikhardinkadun kirjastossa luokkaan 504 hyllytetty Naurun biologiaa ja muita esseitä sisältää suomalaisen tieteen historiaa otsikoiden "Ruotsin Oppineisuus-Arkisto ja Porthanin Suomi", "Miten Darwin löysi tiensä Suomeen" ja "J. A. Palmén, eläintieteemme uudistaja" alla. Lisäksi kokoelmaan kuuluu essee "Historian välttämättömyydestä".

Tästä kirjalöydöstä innostuneena varasin muita Leikolan kirjoituskokoelmia Helsingin seudun kirjastokokoelmasta. Kokoelmassa Tiede on ihmisten tekoa (luokka 152) Leikola kysyy "Opetammeko Euroopan vai maailman historiaa?" ja vastaa "Opettaessamme Euroopan historiaa opetamme siis maailmanhistoriaa, eikä muuta maailmanhistoriaa ole olemassakaan."

Luokkaan 570 oli hyllytetty Kotilokabinetti, jossa kirjoitus "Pyhäjoen pohjalainen patriootti" esitteli minulle Pohjanmaan kuvaajan Pehr Niclas Mathesius. "Suomalainen kasvutar" kertoo kasvitieteemme ensimmäisistä tietokirjailijoista. "Luonnon historiallinen Suomi: erään käsitteen synty ja kukoistus" on mitä sanoo. "Höyhenten ja siipisulkien runous" käsittelee veljeksiä von Wright, "Merieläinten tutkijasta maaherraksi" Anders Johan Malmgreniä ja "Muuan unohdettu suomentaja" Aatto Supasta. "Ifin linna"ssa Leikola kirjoitti fiktion tunkeutumisesta todellisuuteen.

Käänteistä ilmiötä Leikola käsitteli esseessä "Tietokirja viihteenä", joka löytyy kokoelmasta Kirjoista ja viisaudesta (luokka 804). Siinä hän toteaa historiallisesta romaanista

Tietenkin sinä on kysymys historiallisen tiedon käytöstä kaunokirjallisen teoksen puitteina, mutta yhtä paljon on usein kysymys tietyn historiallisen aikakauden, ehkäpä kokonaisten aikakausien saaton, viihteellistämisestä lukijan tavoitettavaksi, olipa sitten kysymys lähimenneisyydestä tai niinkin kaukaisista ajoista kuin Björn Kurténin Mustan tiikerin neandertalilaismaailmasta.

Kokoelmassa Oppineisuuden hirmu - luonnontieteistä ja luonnon tutkijoista (luokka 570.09) Leikola kertoo Jacob Bonsdorffin matkakertomuksesta "Kesämatka 1799" kirjoituksessa, jonka lukijan kannattaa tutustua myös kirjan lopussa oleviin viitteisiin. Sama koskee kirjoituksia "Suomalaisen biologian alkuvaiheita", "Mikä mies oli Pehr Kalm", "Suomen hyönteistieteen isä", joka käsittelee Carl Reinhold Sahlbergiä, "Luonnontiede Suomessa 1800-luvulla" ja "Mistä solu on kotoisin", jossa kerrotaan biologian sanastomme alkuperästä.