Suomen maatalousmuseo Sarkan viime vuonna julkaisema artikkelikokoelma Varhainen viljely Suomessa päätyi käsiini kaupunginkirjastosta vasta tänä kesänä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, Georg Haggrénin artkkeli Raaseporin läänin maataloudesta tuli kuin tilattuna täydentämään Olof Ångerman-projektiani.
Arkeologiasta ja esihistoriasta kiinnostuneille kirjassa on paljon hyvää tietoa. Biologiaa ymmärtäville Hannu Ahokkaan artikkeli Suomivilja rukiin, kaskinauriin ja lantun geenikeskuksena antanee enemmän kuin minulle. Artikkelista huokui kansallismielisyys tyyliin "Suomi oli [..] historiallisesti 1000-luvulta alkaen viljavaroiltaan sotatoimin riistetty ja koloniallisesti verotettu maa.", joka hieman karisti sen luettavuutta/luotettavuutta silmissäni.
Viljelyn varhaishistoria ei ole tarttunut päähäni kovin tehokkaasti ja viime talvena kirjoittelin Eurooppa-keskeiseen yleisteokseen nojaten keskiajan talous -esseeseeni "Toinen merkittävä uutuus oli ruis, josta tuli pohjoisen ja itäisen Euroopan tärkein leipävilja." Hiljaa mielessäni ihmettelin rukiin viljelyn myöhäisyyttä, mutta koska kaikki hyvä on Suomeen tullut etelästä, jäin siihen käsitykseen, että näin oli myös rukiin kohdalla. Ahokkaan teksti korjasi tilanteen vakuuttamalla, että Suomen alueella rukiin viljely on alkanut jo 4000 vuotta sitten ja siemenviljaa laivattu Suomesta Eurooppaan. Mutta Haggrénin artikkelissa puolestaan 1500-luvulla rukiin viljely Suomessa vasta yleistymässä ja Uusimaa "jopa valtakunnan tasolla rukiinviljelyn edelläkävijä 1500-luvun alkupuolella."
Ilmeisesti pitäisi maataloutemme historiaa vielä lisää opiskella. Materiaalia on kirjaston lisäksi verkossa, josta löytyy, todennäköisesti aiemminkin linkittämäni, Helsingin yliopiston sivusto Muuttuva maaseutu. Historiallinen maatalous. Kesällä Mats Widgren mainosti pian ilmestyvää englanninkielistä Ruotsin maatalouden historiaa ja paljasti, että ruotsinkielinen 5-osainen kirjasarja on luettavissa verkossa. Lyhyempi katsaus on Herman Juhlin-Dannfeltin Lantbrukets historia : världshistorisk översikt av lantbrukets och lantmannalivets utveckling, joka muistiinpanojeni mukaan sisältää "hyviä kuvia mm. Holsteinilainen meijeri sivulla 552".
Aloitukseni artikkelikokoelmaa lähempänä on Sirkka-Liisa Seppälän Perinnemaisemien yhteys varhaiseen asutus- ja maankäyttöhistoriaa, jossa "esitellään miten perinnemaisemien synty- ja varhaisvaiheita voidaan tutkia paikkatietomenetelmiä hyödyntävän arkeologisen ja historiallisen kartta-analyysin avulla."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti