Aurinko alkoi paistaa kello kahden aikaan ja lähdin kiertämään Kolsin lenkkiä. Aamulla olin ihaillut vanhempieni pihapiirissä liikkunutta fasaanikukkoa. Mutta nyt näin jotain vielä ihanampaa... sitruunaperhosen. Olin niin otettu, että yritin (melko epätoivoisesti) ottaa siitä valokuvan.
Mitä tekemistä tällä on historian kanssa? No, voi vaikka miettiä onko ollut aika Suomessa, jolloin kevään ensimmäisen perhosen näkeminen ei olisi tuntunut miltään? Tai ei olisi ollut positiivinen asia?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti