Töiden jälkeen perjantaina poikkesin vakio-divariini ajatuksena yrittää saada kutsukortti Kirjamessuille. Onnistuinkin ja ostin myös kolme kirjaa; Maria Langin dekkarin, jota minulla ei vielä ollut, Sven Hirnin kirjan Kaunotar ja hirviöitä : kotimaista kulttuurihistoriaa , johon en ollut aikaisemmin tutustunut, sekä Ilkka Mäntylän klassikon Ja yhteinen rahvas todisti : kollaasi 1600-luvun suomalaisista tuomiokirjoista. Joka pitäisi varmaan kerran lukea kannesta kanteen.
Lauantaiaamuna suuntasin Suomenlinnaan testaamaan japanilaista teeseremoniaa. Ihan mielenkiintoista, mutta olisin toivonut vähemmän keskustelvaa ja enemmän tosissaan otettua versiota. Tullessamme ulos aamun uhkaavan oloinen sää oli muuttunut upeaksi syyspäiväksi ja jätin Designmuseon opastuksen väliin ja jäin ylimääräiseksi tunniksi kävelemään ympäriinsä. Valitettavasti olin jättänyt kännykän kotiin, eli en päässyt ottamaan valokuvia. Edellisestä käynnistä on muutamia vuosia ja ilmeisesti pitäisi ensi kesänä (kun museot yms. auki) muistaa tulla kertauskäynnille.
Kotiin päästyä selasin Olaus Magnuksen suomeksi julkaistua historiaa läpi. Voisi julkaista pokkaripainoksenkin, kiitos. En odota innolla useamman kilon painoisten taidekirjapaperille painettujen opusten palauttamista kirjastoon. Tein muutamia sivuja muistiinpanoja, mutta en saanut varsinaista ahaa-elämystä, joka olisi saanut 1500-luvun lopun Martti Jaakonpojan Wesselin elämäntarinan rullaamaan. Taitaa olla erinäisiä kuukausia siitä, kun olen hänen nimensä edes kirjoittanut. Yliopiston kirjastosta lainassa olevat sotahistorian kirjat olen uusinut jo erinäisiä kertoja, eli pitäisi siis...
Sunnuntaina matkasin vesisateen ja tuulen läpi Kirjamessuille. Ja niin oli tehnyt moni muukin, mutta törmäsin päivän aikana vain yhteen työtuttuun. Mutta lukuisia julkkisbongauksia, luonnollisesti. Törsäsin ostamalla Orasen Fannyn, kun sain oikein omistuskirjoituksella. Ja koska olin edelleen sijalla 100+ kirjaston jonossa. Testasin Suomen sota-pelin Krutdurken, jonka demon Svenska litteratursällskapet i Finland on äskettäin julkaissut. Meikäläisen taidoilla sota olisi saatu lopetettua nopeasti, mutta ei voitokkaasti.
Hyvistä lupauksista (olla ostamatta mitään) huolimatta ostin myös Leena Lehtisen kirjan Karttojen kertomaa : vanhojen karttojen kautta maiseman historiaan, joka oli taannoin kirjastosta pitkäaikaisessa lainassa. Lisäksi sain yli 50% alennuksella SKS:n ständiltä kirjan Kuninkaantieltä kerrottua : matkailijoiden kuvauksia 1700-luvulta, josta irtoaa hyviä kuvauksia sukuhistoria taustaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti